Jesselle:
Koneenkuljettaja on työsuhteessa koruuyrittäjän kanssa . Tämä puolestaan on sopimussuhteessa metsäyhtiön kanssa . Koneenkuljettaja noudattaa yhtiön ja yrittäjän välistä sopimusta

. Yhtiön ja metsänomistajan välinen sopimus on puolestaan koneenkuljettajan tiedossan vain siltä osin , kun se on hakkuuohjeeseen kirjattu .Jos mo haluaa muutoksia tai täydennyksiä sopimukseen , hän ottaa yhteyttä ostotoimihenkilöön , ei motokuskiin .

Hakkuiden mahdollinen keskeyttäminen käsitellään aina yrittäjän ja puutavarayhtiön korjuuesimiehen kanssa , joten tässä mo:lla ei ole sananvaltaa kuljettajan suhteen . Jos metsään ei keskeytyksen jälkeen ilmaannu ketään , on asiasta turha moittia motokuskia . Vastuu asiasta on jossain muualla.

Tietyillä yhtiöillä on jo käytössä sopimusmalli , jossa raivauksen pelinsäännöt sovitaan selvästi etukäteen . Myös se kuka työn kustantaa . Eli asia löytyy kirjattuna puukauppasopimuksesta . Muutkin ostavat puuta ,kun MG .: )

Nyt suorittava on oikeilla jäljillä.Koneekuljettajan asia ei ole mielihalujensa mukaa ryhtyä tekemään mitään tuntityölaskua metsänomistajalle,sopimussuhde on nimenomaan puut ostaneeseen yhtiöön.

Eihän sitä nyt selvää pystykauppa hommaa kannata liian vaikeaksi laittaa.Höpsistä suorittava.
Pari vuotta sitten ostin metsätilan josta tein heti n.5000m3 puukaupan.Mukana oli kesä kohdetta,talvi kohdetta,huonoja rääseiköitä jonnin verran ja sitten myös tosi hyviä kohteita.Harvennuksia ja päätehakkuita.Osa oli talvi kohteita ja hakattiin talvella. Osa kesä kohteita jotka hakattiin kesällä.
Hinnoiksi sain itse neuvoteltua kesä hinnat myös talvi kaupoille.Myös huonoille kohteille tuli huippu hinnat.Olisi kai se metsänomistajalle kohtuutonta vaatia että vielä pitäisi ruveta kone yrittäjien kanssa sopimaan erikseen hintoja.Kyllä se on yrittäjän ja puuta ostavan firman asia hoitaa ne kiemurat.
Viime talvena hakkuutin motolla hankintapuita ja siinä maksoin ihan oikean hinnan litratilavuuden mukaan.Eli kyseinen kauppamalli on jo olemassa ei sitä tarvi uudestaan keksiä.Silti vaan konefirmat tuntuu ennemmin fimoille tekevän eli varmaan kohdalle osuu niitä hyviäkin leimikoita.

Suorittava ei ole kirjoittelemassa laskuja kenellekään .Mitään valtuuksia siihen ei ole. Heitin vain ajatuksen siitä , että kasvatushakkuissakin olisi jokin tietty selkeä perustaso , josta aletaan maksaa peruskantohintaa . Puutavaran järeys , tiheys ja hyvät korjuuolosuhteet nostaisivat hintatasoa selkein portain . Ne kohteet , jotka eivät täytä minimivaatimusta korjattaisiin työn hinnoittelun osalta aikaperustaisesti . Rahaliikenne hoituisi entiseen malliin . Vaikeimmilla kohteilla , jotka eivät täytä perusleimikon ehtoja , työn hinnoittelulla olisi kantohintaa alentava vaikutus. Erikoisehdoin korjattavat kohteet kuuluisivat samaan luokitukseen .

Tällä hetkellä on jonkin verran ongelmaa siinä , että turhan pientä materiaalia tarjotaan hakkuun piiriin . Tämä johtuu lähes aina siitä , että on arvioitu metsäkuvion kehitys väärin . Monenkin tuntuu olevan vaikeaa sisäistää , että puutteet taimikonhoidossa siirtävät sopivaa hakkuuajankohtaa yli kymmenenkin vuotta eteenpäin . Tämä arviointivirhe ei ole lähtöisin korjuun toteuttajasta , joten yrittäjän kannalta kannattamattoman työn maksumiestä kaipaillaan muualta.
Siksi näillä kohteilla työn hinnoittelu aikaperustaiseti olisi paikallaan.
Kun nyt ja tulevaisuudessa keskitytään nykyistä paremmin taimikoiden oikea-aikaiseen hoitoon, yllä käsitellystä asiasta ei trvitse edes keskustella . Ennakkoraivaus on myös luokkaa läpihuutojuttu . Puukaupoillekin pääsee aikanaan .

Metsäteollisuuden niin kuin mo-järjestönkin edustajat aivan oikein korostavat varhaisperkauksen merkitystä, mutta minä en ole huomannut, että he väittäisivät sillä pärjättävän ensiharvennukseen asti. Asiasta kerrotaan siihen malliin, että isoimmat tappiot vältetään kun varhaisperkaus tehdään ajallaan. Hyvin harva taimikko ei sen jälkeen tarvitse raivaussahakäsittelyä. Ehkäpä vain istutuskoivikot (raudus) pärjäävät (periaatteessa) ensiharvennukseen asti ilman toista raivaussahatyöstöä. Kustannusten osalta ajallaan tehty varhaisperkaus + taimikonhoito (harvennus) on samaa luokkaa kuin yksi myöhässä tehty raivaus. Tämän takia on vaikea ymmärtää miksi raivauksia ei tehdä ajallaan.

Jeessin ajattelu/malli lähtee ilmeisesti siitä, että, että ensiharvennus on jo ikään kuin ”pääsato” ja se mitä sen jälkeen tulee on toisarvoista plussaa. Itse ajattelen niin, että ensiharvennus on viimeinen ”taimikonharvennus”, jonka jälkeen puuston tulee olla parhaassa mahdollisessa asennossa järeytyäkseen nopeasti ja kestääkseen tuulet ja myrskyt. Se on nähty lukemattomat kerrat, että kun kuvio tiputetaan +4000kpl/ha tiheydestä lähelle 1000kpl/ha, niin tuuli- ja lumituhoja tulee merkittävästi. Ja jäävän puuston järeytyminen on hidasta tai jopa olematonta.

Teollisuus tuskin toivoo pieniläpimittaisen harvennuspuun määrän lisääntymistä. Järeä kuitupuu (ei kuitenkaan tukkipuu) tarjoaa hyvän saannon ja laadukkaan kuorettoman hakkeen kemialliseen prosessiin. Vai onko Jeesillä parempaa tietoa, että tulevaisuuden biotaloudessa puu voidaan työntää prosessiin kuorineen ja puulajit sekaisin?