Kun Ranenkin harvennusleimikko, on raivattu ja poistettavien puiden osalta runkotilavuudeltan yli 60 litraista , ei tarvise pähkäillä mitään . Pelissä noudatetaan etukäteen sovittuja säänöjä. Jos puu on tästäkin isompaa , leimikon pinta-ala useita hehtaareita ja hehtaarikertymä yli 50 mottia , aiheuttavat kaikki tekijät pelkkää bonusta hintaan.

Tilanne toki muuttuu arvaamattomaksi , jos Ranen aikomuksena onkin syöttää se huonolle hoidolle jäänyt riukuuntunut taimikko muun kaupan yhteydessä tehtäväksi . Tämähän on vallinneen käytännön mukaan tehty ”asevelihintaan” tai lähes ilmaiseksi motolla . Lisäksi moista turhuutta on tuettu risukontuotantopalkkioin.

Näihin tilanteisiin on tarkoitettu mahdollinen tuntiveloitukseen siirtyminen ja lopputuloksena on , että yrittäjä saa työstään käyvän korvauksen . Ei enempää eikä vähempää. Metsänomistajan on toki helpompi päätellä leimikkotekijät , kun monesti kaukaakin palstalle tullut konemies voi tehdä . Metsän kannalta tarpeellisten toimenpiteiden täytäntöönpano on myöskin aina mo:n vastuulla.

Jos haluaa kalleinta mahdollista taimikonhoitoa motolla tehtynä ,, täytyy olla valmis myös osallistumaan kustannuksiin täydellä panoksella. Halvempi ja kokonaisvaikutukseltaan parempi vaihtoehto on toki olemassa , jos vain tätä vaihtoehtoa halutaan käyttää . Siitä olen varma , että halu kummasi kasvaa , kun on tieto siitä , mitä kalliimpi vaihtoehto oikeasti maksaa.

Tuskin tulee balteista halvempia yrittäjiä, on ollut jo kauan virolaiskuljettajia täällä töissä ja tuomassa ”halvempaa puuta tehtaille”. Muttei se ole kokonaiskannattavuutta parantanut, kuljettajien palkkojen osuus on jo yrittäjien omatoimisella taksakilpailulla hyödynnetty.
Ja koneet maksaa saman Virossa kuin täällä, eli pääomakulutkaan ei ole pienemmät ja sitä kautta olisi sieltä yrittäjiä tulossa.

Ja venäjällä hakkuut tekee nykytekniikalla muut kuin paikalliset yritykset, siellä toimii isojen metsäyhtiöiden korjuuorganisaatioita ja SUURIA eurooppalaisia koneyrityksiä.

Suomen taksataso taitaa olla euroopan alhaisin jo nyt.

Ranelle täävet pisteet.

Jos pientä puuta ei kannata korjata niin vapaa markkinatalous kyllä hoitaa koneyrittäjien määrän sille tasolle, että kaikilla on isoa puuta puitavaksi jos ulkopuolista apuakaan ei ole odotettavissa. Metsien laatuhan heikkenee entisestään jos taimikohoitojen lisäksi vielä harvennuksetkin laiminlyödään mutta kyllä ne hoitamattomien metsien puut jossain vaiheesa kasvaa niin isoiksi, että ne kannattaa korjata. Ei tasan varmaa ole metsänomistajissa halukkuutta maksaa energiaharvennuksesta jos taimikonhoidosta maksaminenkin on ylivoimaista. Siis niillä, joilla ei ole sitä päätehakkuuta kylkiäisenä.

Siihen 30:een energiakuution ku laskee vielä 5-10h tuntia ennakkoraivausta ja suunnittelu ja työnjohtokulut niin kyllä se on sellane metsäyhtiöiden almu hyville asiakkaille.

Se on niin notta kun teköö kaiken itte,niin ei tartte turhia lätistä.