Joskus menee ennakkoraivauksella 3 tuntia ja joskus mutta harvoin 25 tuntia hehtaarilla. Silloin kai se on pakko raivata jos sitä ei suostu muuten kukaan tekemään. Voihan se olla, että se on ostomiehen tälläne kilpailukeino saada ostettua leimikko kun tarjoaa ei raivausta vaikka selkeästi joku ois sen tarpeessa. Se on sitten siitä motoyrittäjästä kiinni jos suostuu tähän.

Jos tämä mittaus ja maksutavan muutos jätetään pelkästään markkinavoimien varaan, niin tokko se toteutuu.
Sahateollisuuden haluttomuus uudistuksiin periytyy siitä että he saavat nykyisellä bulkkihinnoittelulla tarpeeksi laadukasta tavaraa ja halvalla. Heillä on pelko siitä että järeyden ja laadun huomioiminen, enemmän kuin nyt, hinnoittelussa tekisi puusta heille keskimääräistä kalliinpaa.

Ainoa keino ohjata puun kasvatusta järeän ja laadukkaan tukin suuntaan on laadun ja järeyden näkyminen hinnassa. Tähän toivottavasti tulee muutos piankin. Minä tosin saatan olla siinä jopa häviäjän asemassa, sillä en vain ole pystynyt, ainakaan vielä, kovin korkeaan laatutasoon. On toki muutaman kerran hiukan sapettanut kun olen yrittänyt vihjaista että siinä olisi kyllä sellaisinkin tyvi-pölkkyjä joista voisi maksaa hiukan enemmän. Ostaja vain kiirehtii sanomaan että tämä meidän hinta on keskihinta, joka ottaa ne paremmatkin huomioon.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Pähkäilijän kommenttiin että aivan sama. Vaikka minuuttitaksa kunhan kuutiohinta pysyy sovittuna (kauppakirjan mukaan).

lainaus :

”On aivan turha täällä huutaa kurkku suorana että kaikille ostajille pitää ennakkoraivata, kun kerran asia ei niin ole.”

Tuskinpa täällä kukaan kurkku suorana on ennakkoraivauksesta huutanut . Sen tiedän kuitenkin varmasti , että korjuupäälliköt ovat valistaneet ostotoimihenkilöitä ennakkoraivauksien tarpeesta varsin värikkäinkin sanakääntein . Tämä on myös näkynyt ostossa . Tarjouksia ei enää tehdä pusikoituneista palstoista entiseen malliin .
Luulisi olevan pelkästään metsänomistajan etu tietää asiasta , että osaa varautua tähänkin mahdollisuuteen .

Ennakkoraivaus vaikuttaa myös puutavaran oikeaan katkontaan siten , että selkeissä olosuhteissa rungot on mahdollista apteerata tarkemmin . Heikoissa olosuhteissa kuituosuus kasvaa helposti tukin kustannuksella laadun varmistelun vuoksi ja mahdollisesti raivaukseen sijoittamatta jäänyt panos hävitään lajisiirtymien vuoksi kokonaiskauppahinnassa . Virheelliset puuvalinnat tulevat vielä ”kaupanpäällisiksi”.

Kun leimikkotekijät otetaan nykyistä tarkemmin huomioon jo leimikkopakettia tehtäessä , on mahdollista päästä huomattavasti nykyistä tarkempaan katkontaan ja korjuujäljen laatuun . Edellyttäen , että puuteista huolehditaan ennen hakkuuta.

Nykyinen sekava tilanne puukauppatarjouksissa on hyödyttänyt ostajapuolta koska myyjä ei tiedä varmasti mikä tarjouksista on lopulta paras.Tästäkään uudistuksesta ei ole hyötyä jos kaikki eivät ota sitä käyttöön.
Rane ei usko että kaikilla samanlaiset tarjousperusteet tulisivat ihan heti käyttöön koska silloin ns.paska/huhupuheen osuus kaupanteossa jäisi pois ja pelkkä hinta ratkaisisi.Tällöin se veisi kaupan joka raakasti tarjoaa eniten ja tämähän johtaisi yleisen hintatason nousuun.
Toki jäisihän vieläkin mahdollisuus sopia kuka tarjoaa mistäkin leimikosta ja millä alueella mutta UPM:n viimeisimmän oharin jälkeen sekin on hiukan riskaabelia.