”Herää kysymys: miksi sahat ostavat muutakin kuin vain optimipituista tukkia?”

Hmm… olisiko vaikka siksi, että puuta ostetaan leimikoittain eikä rungoittain? Ja siksi, että kun katkontaa valvotaan, on pakko tehdä kompromissi, kun metsänomistaja saa tilin katkonta x yksikköhinta -laskelman mukaan.

Voi olla että – kuten Panu kirjoittaa – jos puusta saatavista jakeista maksettaisiin enemmän niiden arvon mukaan, katkonta voisikin olla vapaata. Kuitenkin olisi varminta, jos puun myyjä saisi puusta aina saman tilin riippumatta katkonnasta. Uusilla skannausmenetelmillä lienee piankin mahdollista mitata puusto tarkasti leimikon teon yhteydessä. Kun puuston tilavuus ja runkojen ulkoinen laatu tunnetaan tarkasti, voidaan saadut tarjoukset vertailla luotettavasti.

Kiitos ”suorittava porras” keskustelun tason nostamisesta – asiallinen puheenvuoro.

Runkotolpan ohella siitä pölkystä tulee sieppo kasa lautaakin.

Rungonosahinnoittelu olisi tervetullut uudistus . Tällöin ei tarvitsisi
pohtia , mistä tulee tukkia ja mistä ei . Matriisi ohjaisi katkontaa suoraan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja puun katkontaa ohjaava koneenkuljettaja puuttuisi katkontaan vain rungon laatuvikojen vuoksi .

Lyhyet pölkkyjen pituudet tuntuvat olevan ainakin suuremmille sahoille vain välttämätön paha. Niistä on runsasta ylitarjontaa jo nyt . 37 dm pituusmittaa otetaan vastaan pitkin hampain . Lyhempiä harvemmin ollenkaan. Esim harvennuksilla lyhin tukin mitta on yleisesti 43dm.
Tästä huolimatta puhutaan innokkaasti lyhempien mittojen puolesta , vaikka käytännössä sellaiselle tavaralle ei ole markkinoita tai tarve on satunnaista.

Puun hinnoittelua tulisi yksinkertaistaa nykyisestään . Esimerkiksi voisi ottaa vaikka maidon tai lihan hinnoittelun . Laatu ja märä voisivat olla keskeiset hinnoittelutekiät. Se , mitä raaka-aineesta valmistetaan ja miten , jäisi ostajan vapaasti päätettäväksi . Kotieläintuotteissa maksetaan raaka-aineesta laadun perusteella ja jalostuslaitos päättää valmistettavat tuotteet . Tähän toivoisi päästävän metsäpoulellakin
Toiminnan valvontaa tarvittaisiin tämän seurauksena vähemmän ja nekin voimavarat voisi suunnata metsien kasvun parantamiseen .

Tuosta katkonnan valvonnasta vielä sen verran , että se ei välttämättä nytkään vastaa tarkoitustaan metsäpäässä . Ratkaisujen oikeellisuutta on hyvin hankala määrittää jälkikäteen . Tehdaspäässä homma toimii tarkasti ja sen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.

Koneenkuljettajien tekemisiin vaikuttaa enemmän tehtaalta/sahalta saatu palaute . Muu on enemmänkin vain sanahelinää.
Laaturajojen sisällä pysyminen ja haluttujen laatujen jakauman toteutuminen ovat tavoitteena .Havupuutukkien sallittu vajaalaatuosuus on max 3 % ja koivun osalla 5 %. Jos nämä lukemat ylittyvät , palaute tulee koneelle välittömästi.

Kohta aivan sama kun katkotaan kolme-nelikymppisenä kuitumittaan koko runko.

Minulla on tapana kasvatella ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla jo satakunta mottia kuitua. On sitten aika vapaa valinta missä vaiheessa ottaa manit pois.

Peten ”asetukset ” ovat kohdallaan metsäasioissa . Yhteistyö hänen laistensa kanssa on varmasti mutkatonta ja ongelmatonta . Tuolla asentella olisi käyttöä laajemminkin .

Jesse kaipaili tukea oikeille ratkaisuilleen ja näki visionsa osuneen tähän saakka kohdalleen .” Jonnii verran ” jauhettu energiapuuasia ja perusjuttu , mitä energiapuun oikeasti pitäisi olla , on kyllä vinksahtanut aikalailla päälaelleen siihen nähden mihin ystävämme Jesse on vankkumattomasti uskonut . Ehkä parin vuoden sisällä hän itsekin tohtii erheensä myöntää. : )