Ihan samat huomiot täälläkin. Tuossa kolmen kilometrin päässä yksi vanhankansan metsuri raivasi aukon johonka jätti melkoisen koivikon verhopuuksi. Ihan samanlailla halla nipisti nekin vuosikasvaimet kuin viereisen maanomistajan kuuset jotka olivat ilman verhopuustoa.

Petelle vastaan, että lähinnä pitkäaikaiseen kokemuksiin perustuvat tietoni keväthallan aiheuttamista tuhoista kuusentaimikoissa.

Nykyisin, kun viljavilla mailla metsää uudistetaan, ei avohakkuun jälkeen ole aukossa ns. verhopuustoa. Silloin tulisi hallanaroilla mailla valita istutettavaksi puulajiksi rauduskoivu tai hybridihaapa. Nykyisin on jouduttu hirvimiesten tyhmyyden ja lyhytnäköisyyden vuoksi valitsemaan hirville vähemmän kelpaava kuusi.

Jos parina ensimmäisenä keväänä kuusen kasvaimet menevät keväthallan vuoksi ruskeiksi, on valittavana muokkausjälkeen suntyneen lehtipuuvesakon käyttö täydentävänä puulajina kuusten ohella.

Eri puulajeista koostuva nopeakasvuonen vesakko kehittyisi ajanoloon verhopuustoksi, mutta hirvet monesti estävät senkin. Niidenkin kasvu pysähtyy suurelta osin hirven turvan korkeudelle. Muu ei auta, kuin odottaa pyyntiluvista vapaata hirvenmetsästystä.

Näistä taimikoista voi ajanoloon kehittyä suorittavan portaan vihaamia moto-korjuukohteita. Rungot ovat lyhyitä, monivääriä, haarakkaita, paksuoksaisia ja kuutiotilavuudeltaan pieniä sekä poistettavat rungot hyvin harvassa.

Tulee metsänomistajalle hyvin kalliiksi, kun hirviharrastuksen vuoksi ei voi käyttää metsitykseen sellaista puulajia, mikä olisi maapohjan tuottokyvyn mukaan ja hallariskit huomioien tarkoituksenmukaisinta. Tästä juontaa monesti tulevaisuuden ongelmat esim. motoharvennuksessa.

Jeesmies kirjoittelee taas ihan höpöjä. Eikös sen verhopuukoivikon pitäisi sitä hallaa nimenomaan torjua lehdillään, ei niinkään rungoillaan? Mitä ihmettä tarkoitat? Ja maaston kuivatuksesta on vain haittaa kun jeesmieskin on tuominnut kuuset jo sukupuuttoon kun eivät kuulemma kestä kuivuutta?

Entäs sitten suojaava kosteus kerkille? En ole sellaisen tarpeesta kuullutkaan, kerro lisää! Ja entäpä kevätaurinko? Ahavaa vissiin tarkoitat? Eipä ole siitäkään tähän mennessä ongelmia aiheutunut, ehkä joku latvanvaihto, mutta nehän kuusentaimella korjaantuvat parissa vuodessa. Varttuneemmilla kuusilla en ole ahava-vioituksia koskaan nähnyt.

Jos taimia tarvitsee 1000-3000 kpl, niin onko paljon muita vaihtoehtoja kuin MHY? Taimitarhoilta ei edes ilkeä kysyä. Eikä ne varmaan pieniä eriä edes myy. Toisaalta pienessä erässä euromääräinen välityspalkkio on pieni. Ihan kiva, kun joku tuo taimet oikeaan paikkaan. On niissä taimissa kuskaamista ja junailua keväällä.

suorittava porras:
””Istutetun taimen kehitystä ei pitäisi jarruttaa millään verukkeella ja jättä metsänhoitotöitä puolitiehen .””

– Muuten olisin tuosta jopa samaa mieltä, mutta kun hallanaroille aukoille ei ole pitkiin aikoihin pystynyt turvallisesti istuttamaan hallaa paremmin kestäviä puulajeja, kuten mänty ja rauduskoivu olisivat. Epäilen, että suorittava neuvoisi tällaisilta kuusenistutusaloilta perkaamaan vesakon heti, kun se merkittävästi varjostaa kuusentaimia.

Mielestän tällaisilla ohjeilla ei ko. alueille saisi tuottoisaa metsää koskaan syntymään. Niin varmoja ovat keväthallojen esiintymiset olleet näihin päiviin asti.

””Vähänkin kitumalla kasvanut puu on aina alttiimpi jollekkin luonnontuholle (ml hirvet) , kuin yksilö , joka ei ole kärsinyt kasvua hidastavista tekijöistä.””

– Olen varma, että valtaosa metsänomistajista on sitä mieltä, että hirvituho ei ole ”luonnontuho” van tuottamuksellista ihmisen aiheuttamaa vahinkoa. Koska ”hirvikannan säätely” perustuu ennakkoon haettaviin ja myönnettyihin pyyntilupiin, pidetääkin voimassa olevalla järjestelmällä vahinkojen määrää yllä niin metsätaimikoissa kuin maanteilläkin.

Olen sata-prosettisen varma, että aukealla kasvupaikalla kasvavan pitkänkin vuosikasvaimen päähän keväällä kehittyvä nuori pehmeä kasvain lerpahtaa hallayön jälkeen yhtä hyvin kuin kituvammin kasvaneen kuusentaimen kasvain. Tietysti hyvin kasvanut taimi pääsee teoriassa nopeammin hallariskirajan yläpuolelle. Se taas on luojassa, ei suorittavan näpeissä.

Minulla on lukuisia esimerkkejä kuusenistutuskohteista, joista hirvet ovat tehneet huolella järjestellyn verhopuuston niin aukkoiseksi, että aukkojen alueelta näkee selvästi kattavan verhopuuston merkityksen kuusentaimikon kehityksessä. Aukoissa kuusentaimet ovat kelvottomia palleroita.

Mielestäni suorittava porras pelaa moto-hommissaan liikaa omaan pussiinsa, eikä hän ajattele tarpeeksi esimerkiksi sitä, minkälaiseen liemeen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys on johtanut.