Tottahan se on että ei se myyjistä johdu pienpuun myynti. Nykyinen tukiperusteinen energiapolitiikka ohjaa korjuuta pienpuulle. Toisaalta sellutehtaiden lobbaus on aiheuttanut sen että kuitukokoista puuta ei ohjaudu poltoon ja sen vuoksi sille ei vastaava tukea saa kuin pienpuulle.

Minusta ensiharvennus puun koko ei ole ongelma jos ostavat tehtaat eivät näe sitä ongelmaksi. Typeräähän pieni puu on tehdä mutta se ei saa olla ongelma tekijäporukalle. Jos tehtaat haluavat korottaa pieniä läpimittaluokkia niin se on heidän asia. Ilmeistä on että nykyisillä mitoilla saavutetaan vielä kustannustehokas korjuu ja kuljetus joten ongelma se ei ole.

#”… kunnollista kuusimetsää ei saada syntymään ilman lehtipuusta syntyvää kuusentaimia varjostavaa verhopuustoa.”#

Tämä on kyllä lähinnä vanhakantaisia uskomuksia. Mättääseen istutettu taimi ei verhopuita tarvitse . Se kasvaa kohisten muutamassa vuodessa hallan ulottumattomiin toisin kun koivikon alla kituva kumppaninsa. Se saattaa olla käytännössä hallalle alttiina kaksinkertaisen ajan verrattuna ilman varjostusta kasvaneeseen taimeen. Pituuskasvussa on kymmenien senttien ero vuotta kohti.

…ja se koivu soveltuu erityisen heikosti joukkokäsiteltäväksi pl kokopuukorjuussa .

suorittava porras:
””Mättääseen istutettu taimi ei verhopuita tarvitse”.

– Luulen että tämän vuoden keväthallojen jäljiltäkin noin 1/3 nyt istutetuista kuusenistutusten pinta-aloista on juhannuksen seutuville sattuneiden hallaöiden jäljiltä kasvaimet ruskeina. Pituuskasvua ainakaan tämän vuoden aikana ei ko. taimiin synny. Niitä joutuu nyt viikatteen tai kemikalioiden turvin heinäämään. Keneltä jää heinääminen tekemättä, eivät kaikki taimet selviä seuraavaan kevääseen hengissä. Sitten ylöspäin pomppaaminen on kevään 2015 hallaöistä kiinni.

Ei mättääseen kennokuusien istuttaminen poista hallatuhoriskiä. Hallattomissa kohteissa kennotaimien kehitys mättäissä on ripeää, mutta esimerkiksi turvemailla vielä 3-5 metrin pituiset kuusetkin olivat hallatuhojen kohteena keväällä 2014. Tämmöisissä kohteissa ei kuusentaimia saa metriä korkeammiksi ilman verhopuustoa ja vähähallaisia keväitä. Vielä karummat korvetkin pitäisi ohjata männyn kasvulle, mutta hirvet ovat nykyisin sen estämässä.

Mikä siitä koivusta tekee niin heikostisoveltuvan joukkokäsittelyssä ja kokopuukorjuussa? Kyllä noin 10-metrisen hieskoivikon poisto tai harvennus kuusentaimikon päältä pitäisi joukkokäsittelynä onnistua ongelmitta.

Ja mielestäni halla ei ole muuttunut vanhanaikaiseksi missään maankolkassa.

Kirjoitteleeko mehänpoika kokemuksiin perustuen vai kirjaviisauteen nojaten? Itsellä kokemusta keski-Suomesta ja pohjoissavosta. Ja kokemusteni mukaan verhopuustolla ei ole ollut MITÄÄN vaikutusta hallantorjunnassa kummassakaan maantieteessä kolmen viime kevään aikana. Verhopuuston ( 2000kpl/ha, pituus 4-8m) alla kuusentaimet ovat kärsineet täsmälleen yhtä pahasti hallasta kuin viereisillä samanikäisillä puhtaissa kuusentaimikoissa. Ainoa ero on siinä, että verhopuuston alla kuusentaimet kehittyvän hitaammin, eli pysyvät hallalle alttiina kauemmin kuin vapaana kasvaneet verrokit.

Molemmilla tiloilla k-Suomessa ja p-Savossa halla tuntuu vierailevan lähes vuosittain. Silti molemmat tilat ovat olleet varsin kuusivoittoisia jo ennen minun omistukseentuloa ja puut ovat olleet järeitä.

Muissa maantieteissä ei hallatuhoja ollut ja P-Savossakin ne olivat tänä vuonna lievemmät kuin kahtena edellisenä.