› Keskustelut › Puukauppa › puun katkonta uudistuu

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 185)
1 2 3 … 10 11 12 … 17 18 19

  • puun katkonta uudistuu

    Lähetetty: 27.6.2014, 16:18

    Yhteiskunta jatkaa kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin aloittamaa positiivista uudistuslinjaa metsäalalla. Ensin saatiin uusi metsälaki, nyt on ehdolla uusi katkona- ja hinnoittelumetodi. Toteutuessaan se palkitsisi laatupuun kasvattajaa, onhan tukin järeys yksi tekijä puhuttaessa sahapuun laadusta. Uudessa systeemissä puun järeys luokiteltaisiin neljään luokkaan, tämä johtaisi automaattisesti parempaan hintaan järeällä tukilla.

    Tekijä
    pihkaniska
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • kuusessa ollaan 6.8.2014, 16:49

    Olishan se hienoa, että elettäisiin kuin ruotsalaisella periaatteella, eli kaikilla pitää olla kivaa…vaikka sitten mentäisiin kaasu pohjassa kohti kanjonin reunaa.

    Energiapuusta saisi 100 eeroo motille
    Kuitupuusta saisi 150 eeroo motille
    Tukin hintaminimi olisi 200 eeroo motille

    Mutta kun taloudelliset realiteetit ei anna myöten ja siihen on tyytyminen, mitä tuottamastaan raaka-aineestaan saa. Ei oo pakko myydä, ainakaan toistaiseksi…olen nähnyt senkin ajan, kun mäntykuitupuuta ei yksinkertaisesti saanut lainkaan kaupaksi, siihen nähden viimevuosien suht tasainen puun menekki on loistavaa. Eikä viimeaikaiset tehtaiden sulkemiset ole vähentäneet hakkuita, viime vuonna hakattiin ennätysmäärä kautta aikain.

    jees h-valta 7.8.2014, 09:09

    Suorittava voi sen parin seuraavan vuoden aikana ETEENPÄIN nähdä kummia miten metsämaailma elää. Joskus hiukan tietty turhankin ailahtelevasti mutta uskon että suunta alkaa löytyä. Ei se yhteen kemeran tökkimiseen enää kaadu. Ja kun noille viherpipertäjillekkin pitää jatkossa jotain poliittista mandaattia löytyä että uskon että he tarraavat halulla tähän viimeiseen oljenkorteen tai männynnäreeseen, kunka vaan. Turpeessa he iskivät päänsä juuri siihen mutta turvat pitää jollain pelastaa.

    jees h-valta 7.8.2014, 15:47

    Mitenkähän se lisää päästöjä jos kone ”viihtyy” hiukan kauemmin yhdellä palstalla puimassa. Pitää muistaa ne koneiden siirron päästötkin samaan syssyyn. Korkeintaan ilma pilaantuu painokelvottomasta sanastosta jota se ahtaanpaikan kammoa poteva konemies siellä päästelee kopissa.
    Mutta leik sikseen ja tosiaan ei taajakasvatus tarkoita onkivapojen veistelyä vaan kertymää tulee joukkokäsittelyn voimin aivan samoin kuin maahan raivatun harveikon lisäharveeraamisestakin. Jopa paremmin. Eikös sinne puita ole yleensä tarkoitus mennä sinne metsään puimaan?

    mehänpoika 7.8.2014, 19:34

    Joukkokäsittelylaitteella varustettu moto energiapuukohteella pääsee hyvään tuotokseen suorittavan portaan esittämiä rungon minimikokoa selvästi pienemmilläkin rungon keskitilavuuksilla.

    Siis rungon vähimmäiskeskikoot olisi tarpeen sovitella vain ainespuukohteille, ei pelkkiin hakekohteisiin.

    suorittava porras 7.8.2014, 20:58

    Kuitupölkkyjen koon kasvattamisella on myös merkitystä kaukokuljetusta ajatellen . Rekkojen kokonaispainojen korotus mahdollistaa isommat kuormat , mutta pankoista loppuu mitta kesken , jos tavara on kovin pientä.
    Ensimmäinen kuitupölli tehdäänkin nykyään 5,4 metriseksi ja loppurungosta tulee, mitä tulee . Edullisin kuiturungon pituus olisikin n 14 m , josta ainespuun osuus n 11 m .

    Isompia kuormia on alettu käyttää , jotta energiaa säästyisi . Tämä sama ajatus olisi nyt saatava siirtymään
    kannolle asti . Tämänkin takia esitin edellisessä kommentissani kuiturungoille minimikokoa , joka vastaisi tulevia ja jo oleviakin tarpeita .

    Energiapuumarkkinat menevät tukien poistuessa täysin uusiksi , joten olen aivan varma , että keppejä ei kerätä kauaa silläkään puolella . Muutamille innokkaille ei ole tainnut tulla mieleen , että energiayhtiölle olisi edullisempaa ostaa tukkikokoista puuta aukosta , kun ruveta pelaamaan pienpuun kanssa . Puuaineksen hinta olisi terminaalissa sama tai jopa alempi , kun kokonaiskustannus lasketaan todellisten kustannusten perusteella . Hake vain olisi käyttöarvoltaan monta kertaa parempaa järeämmästä puusta tehtynä.
    Energiamarkkina hiljeni jo ennen aikojaan pienestä rangasta peräisin olevan hakkeen liian huonon laadun ja korkean hinnan takia.

    Mihin sitä joukkokäsittelyä oikein tarvitaan , jos annetaan puun kasvaa vähän isommaksi ? Taimikon harvennuksessa vain tiheys alle 2000 runkoon niin hyvä tulee . Runkojen paljous ei saantoa paranna . Kasvutilan turvaaminen parhaille puuyksilöille antaa aina parhaan kokonaistuloksen .
    ( nimim. muutaman tuhannen ha:n puut kapula kapulalta inventoinut )

    suorittava porras 7.8.2014, 21:17

    Palataanpas aiheeseen.
    Kuitupuulle olisi saatava järeyteen perustuvan hintakannustimen lisäsi minimirunkovaatimus . Tällä hetkellä korjattavalla palstalla voi olla jopa yli tuhat tilavuudeltaan alle 20 litran runkoa hehtaarilla (Harjavallan suunnalla 2000 ja +) . Tämä tietää käytännössä konekorjuussa vähintään yhtä ylimääräistä konetyöpäivää hehtaaria kohden kasvatuskierron kuluessa .
    Jos noudatetaan normaalia kasvatustapaa ja sopivia
    kasvatustiheyksiä , tätä onelmaa ei ole .

    Hyvänä tavoitteena voisi olla vaatimus , että ainespuun osuus rungosta olisi vähintään 10 metriä ja poistetavan rungon pituus olisi noin 13 metriä .
    Rungon tilavuus olisi tuolloin vähintään 40 litraa . Nykyisin minimipölkky on vain 12-13 litraa ja se on konekorjuuta ajatellen aivan liian vähän.

    Paljon puhutaan päästöjen vähentämisestä . Koneitakin kehitetään tarmokkaasti vähäpäästöisiksi. Päästöt eivät kuitenkaaan huonosti hoidetuilla metsäpalstoilla vähene , koska työhön käytetty aika kasvaa haastavista olosuhteista johtuen .
    Asiallisella metsien hoidolla voidaan paremman kasvun ohella vaikuttaa merkittäväst päästöjen vähenemiseen . Jos sama kuutiosisältö voidaan korjata tehokkaasti lyhyemmässä ajassa ja korjuukertoja vähentämällä, säästetään uusiutumattomien luonnonvarojen ohella myös luontoa.

    jees h-valta 7.8.2014, 21:51

    Suorittavastahan varsinainen egoisti on viimeaikoina muhinut. Taitaa pian V. Niinistön viherhuuru kalveta?
    Vai tukkia sitä olisi edullisinta alkaa hakkeena poltella?
    Toki hinta alkaa olla samaa tasoa pian kuidun kanssa että silleen kyllä mutta mahtaako ihan joka tuuttiin piisata päätehakkuita?
    Toki energiaa ja ympäristöä säästyy myös joutavaksi jäävien korjuukoneiden muodossa että silleen kyllä suorittavassa on ainesta tämän valtakunnan poiliittiseen eliittiin. Kuin myös kohta mukava virka ottaa kunnon eläke. Konejullin hommista saattaisikin hiukan vielä kepoiseksi jäädä. Onnea nykysuomen politiikkaan suorittava. Muista jättää ajoissa ehdokashaku sisään. Ehkä persuissa löytyy eniten joustovaroja aatteellesi. Vihreätkään ei taida aivan vielä ymmärtää ihan ajatuksiasi.

    mehänpoika 8.8.2014, 08:22

    suorittava porras:
    ””Mihin sitä joukkokäsittelyä oikein tarvitaan , jos annetaan puun kasvaa vähän isommaksi ?””

    – suorittavan portaan esittämät, ja vielä laajaan henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvat ”teesit” poistettavien puiden vähimmäiskoosta, ovat mielestäni sovittamattomasti ristiriidassa hänen pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen aiheuttaman ja pitkään jatkuneen taimikonhoito-ongelman kanssa.

    Liiallisesta hirvikannasta johtuen kullekkin kasvupaikalle ei ole voinut käyttää sellaista puulajivalintaa, että poistettavia puita olisi voinut kasvattaa hänen esittämiin mittoihin ilman, että pohjalla kehittyvä kuusentaimikko varjostuksesta liikaa kärsisi.

    Eteläisen Suomen metsänistutuksen (lähinnä kuusi) alasta arviolta 1/3 on keväthallan riskin vuoksi sellaista aluetta, että kunnollista kuusimetsää ei saada syntymään ilman lehtipuusta syntyvää kuusentaimia varjostavaa verhopuustoa. Tämä taas pitäisi poistaa, ennenkuin kuusikko varjostuksesta liikaa kärsii.

    Verhopuuston poistaminen taimien väliin kaataen tulisi liian kalliiksi. Joukkokäsittelylaitteella se kyllä onnistuisi, vaikka runkojen keskikoko olisikin alle suorittavan suositusten. Tietysti normaalit verhopuuston perkuut ovat hoidettu. Näissä kohteissa ei verhopuiden kasvatus ”isommaksi” tule monestikkaan kysymykseen.

    Männyllä ja rauduskoivulla ei tarvittaisi verhopuustoa, mutta ne hirvi syö talvella ennemmin tai myöhemmin.

    mehänpoika 8.8.2014, 08:36

    Nykyisessä tilanteessa, kun liiallinen hirvikanta on ensin ohjannut metsien uudistamisen kuusta suosivaksi kohteessa kuin kohteessa, korostuvat korjuun ongelmat ainakin sellaisissa kuuselle istutetuissa kohteissa, joihin on kehittynyt etukasvuista lehtipuuta. Näitä kohteita on ehtinyt kehittyä paljon, ja ne näkyvät selvästi VMI:n tulosteissa, koska hieskoivuvaltaiset metsät ovat lisääntyneet. Ilmeisesti istutettu kuusentaimikko monessa hallanarassa kohteessa on osin menetetty koska pieniläpimittaista lehtipuuta ei ole juuri kukaan ajoissa korjannut..

    Ainakin laatupuun kasvatus hankaloituu suorittavan ”teeseillä” korjuun kannattavuudesta. Mielestäni joukkokäsittelylaitteille on motossa selvä tilaus vielä pitkään, vaikka liian suurta hirvikantaa ylläpitävästä pyyntilupakäytännöstä välittömästi luovuttaisiinkin.

    jees h-valta 8.8.2014, 11:03

    Muistaisin että kahden viimevuoden osalta raportoidut konekustannukset eivät ole nousseet prosenttiakaan. Joten suorittava voi keskittyä aivan hyvin joukkokäsittelyn sisäistämiseen.
    Palkatkin uskoisin että alkavat olla nollatoleranssin tavaraa seuraavissa neuvotteluissa. Hyvä jos edes vanhat pohjat säilyy.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 185)
1 2 3 … 10 11 12 … 17 18 19