Niinpä niin. Se metät kunnossa teemana on aivan yhtä hyvää valuuttaa kun neljätuhatta runkoa kelpokokoista on kaupan. Taajakasvatus ei ole metsien hoitamattomuutta. Siinä jää selkeä väli joka puulle. Näkyvyyttäkin on riittävästi. Juuristo ei vielä siihen mennessä kärsi koska se ei ole vielä levinnyt kovin laajalle.
Toki kuten tuolla aiemmin joku, olikohan Ammatti Raivooja kun listi maahan siemensyntyistä männikköä. Sen ongelmallisuuden olen itsekkin nähnyt jopa raivatessani. Kun se moto on kahta vierekkäin kasvavaa huono erottamaan. Mutta omissani se neljätuhatta harvennettiin enkä ole kolhittuja juuri löytänyt. Ja metsä jäi hyvään kasvukuntoon. Minulla tavara meni e-puuksi mutta tulevaisuus on tietty bion. Eli ei niin järin paljon poikkea vaatimuksiltaan. Minullakin on pääpiirteittäin metät kunnossa! Päätoimi kyllä rajoittaa sopivasti turhaa ”nuolemista”.

Tämä energiatouhu sotki metsänkasvauksen perusidean joidenkin kohdalla täysin .Nyt , kun se ei ole varsinaisesti häiritsemässä järkevää toimintaa , olisi aika laittaa asiat kuntoon kasvatushakkuiden kohdalla . Tämä tarkoittaa rahan voimalla alleviivattua toimintamallia , jolla päästään parhaaseen lopputulokseen kokonaisuutta ajatellen .

Sille villitykselle , että kasvatushakkuita ulotetaan keskenkasvuisiin metsiin ja jopa taimikoihin , on saatava stoppi . Puuta saadaan kyllä riittävästi muutenkin , kunhan metsän uudistamien tehdään edes kutakuinkin taiteen sääntöjen mukaan . Kasvatushakkuiden aloittamiseen on saaatva selkeä ja järkevä aloitusajankohta , perälauta , jolloin koneellinen harventaminen metsässä voi aikaisintaan alkaa.

Tuossa edellä oli mainitaa raaka-ainepulasta ja rajalisista korjuuresursseista yhtenä syynä raaka-ainevajaukseen . Tilannetta ei yhtään paranneta sillä , että koneita ja kuljettajia ohjataan viettämään aikaa olemattoman pienen materiaalin kimpussa . Vähäiset voimavarat on ohjattava tuottavammille kohteille , että puu saadaan riittämään . Näin on ilmeisesti korjuuesimieskin tuumannut Harjavallan työmaalla ja ohjannut moton uusiin maisemiin , kun puuta ei ole tullut riittävästi aikaan ja tarpeeseen nähden . Tämä on varsin yleinen käytäntö ja tulee entisestään yleistymään , jos puusta on niukkuutta tuotantolaitoksella ja kuljettajapula pahenee nykyistä tahtia.

Jeesillä menee helposti omat puukaupat ja yleinen keskustelu sekaisin. Ei tässä ole keskusteltu siitä miten sinun kesken olevan puukaupan suhteen tulee toimia. Nimet on sulla paperilla ja mustaa valkoisella, eli sopimuksen mukainen suoritus kuuluu sinulle. Mutta ei siitä sen enempää.

Yleisellä tasolla oikeudenmukaista olisi niin metsänomistajille ja kuin urakoitsijoillekin, että leimikon korjuuolosuhteet ja korjuukustannukset näkyisivät kantohinnassa ja urakoitsijan taksassa. Tottakai vapaassa markkinataloudessa taitava metsänomistaja voi saada puusta ”liian hyvän hinnan”. Tämä tosin lienee aika harvinaista 🙂 ja ei siinä mitään. Huononkin leimikon saa kaupaksi paremmin kun on antaa oheen jotain ostajaa enemmän kiinnostavaa. Ja se on ihan ok. Isossa kuvassa ja keskimäärin toivon leimikon ominaisuuksien kuitenkin näkyvän paremmin kantohinnassa. Tämä kannustaisi metsänomistajiakin hoitamaan metsiään.

Jeesillä linjaukset vaihtuu melkein kesken lauseen. Maalaat tulevasta biotaloudesta leveällä pensselillä kuvaa, että puun laadulla ei ole mitään merkitystä (järeys, puulajit) mutta puukaupan hinnoitteluperusteita ei sitten saisi kyseenalaistaa ”Tulevasta voi visioida mutta nyt on nyt ja sillä siisti.” Mukavaa ajanvietettähän tämä kinastelu sinun kanssa on jos on joutilasta aikaa. Väkisin vain tulee mieleen Kekkosen sanat yhdessä uudenvuodenpuheessaan… ”Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään..”

Älä huolestu niinkuin et tietysti huolestukaan… et ole ylittänyt ”ärsytyskynnyssyytä”. Mielipiteesi ovat aivan ok ja maailmaan mahtuu puhetta. Epäjohdonmukaisuus, kuvitteelliset tulevaisuuden visiot ja mielipiteen perustaminen vain omaan subjektiiviseen kokemukseen kiinnittävät toki huomiota ja huvittavatkin, mutta kyllä tänne puhetta mahtuu!