› Keskustelut › Metsänomistus › Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7

  • Puun kasvunopeuden vaikutus laatuun

    Lähetetty: 26.9.2013, 11:33

    Lukijoiden kuvissa pienaukkojen puuston hitaan kasvun yhteydessä Kisi esitti seuraavanlaisen kysymyksen: Mitä vaikutuksia puun kasvunopeudella on puun laatuun ja käytettävyyteen? Onko siitä olemassa muuta kuin ”vanha kansa tietää” -tietoa?

    Minulla ei muuta tietoa ole, kuin mitä kirjallisuudesta on vastaan tullut. Sen mukaan esim. lannoituksella aikaan saatu kasvun nopeuteuminen heikentää puuta niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Jos pienaukkoja ajatellaan, hidas kasvu kuusella on nuoruusvaiheen ilmiö, joten ei sillä tukkipuusta sahatussa laudassa paljon merkitystä ole. Kun tavanomaisessa kohteessa puuta käytetään esim. ok-talon runkoon, ei siinä puun ominaisuudet lopu ihan heti kesken. Viimeksi T30-lujuusluokiteltua lankkua käyttäessäni totesin, ettei kasvunopeus voi olla eikä muistaakseni olekaan kriteerinä. Oksaisuus taita olla määräävin asia.

    Laatuun vaikuttaa kuitenkinh moni muukin asia kuin kasvunopeus, mutta tässä vaiheessa loppuu minun tietoni. Joku muu voi jatkaa esimerkiksi siitä, miten suolla kasvanut puu eroaa kankaalla kasvaneesta.

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • ensolainen evakko 29.9.2013, 20:40

    Heinäseipäät ja hakavarret (keksinvarret) olivat kaikki kuusta ja hitaasti kasvanutta alikasvustoa. Vain ”sukkelat” ja ehkä köyhät tekivät seipäitä männystä. On niitä nähty satoja eri tiloilla ja eri kymmenillä tehtyjä.

    Hiljattain jouduin uusimaan verkkomerkkejä. Samoilla periaatteilla valitsin mahdollisimman iäkkäät sopivan kokoiset puut, kuusta!

    Puun eristys keskustelut joutavat mielestäni omaan koppaansa. Rakennuspuu on puuta ja ja eristeet muuta, vaikka olisivat puuta tai kutteria!

    6tukki 29.9.2013, 20:55

    Uudehko metsänomistaja hämmästelee aivan aiheellisesti. Jos pyrimme aina vaan nopeampaan puunkiertoon, on aivan oleellinen asia, miten nopeutunut/nopeutettu kasvu vaikuttaa puun laatuun ja -lujuusominaisuuksiin.

    Mieleeni on jäänyt 80-luvun alkupuolelta Helsingin Yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan apulaisproffan jutustelu junassa hänen kysyttyä minulta, tiedänkö miksi puutavaran uitto lopetettiin vesistöreittejä pitkin. Kuorma-autoilla ja junalla puutavaraa voi kuljettaa tietysti vuodenajasta riippumatta, mutta yhtenä merkittävänä osatekijänä hän mainitsi metsien lannoitukset. Hänen mukaansa lannoitettu puu vettyy huomattavasti nopeammin kuin lannoittamaton ja merkittävä osa lannoitetusta puutavarasta painui hukkupuuna pohjaan. Tuosta voisi päätellä nopeakasvuisen/lannoitetun puun olevan huokoisempaa, solurakenteeltaan erilaista kuin lannoittamaton puu. Miten sitten puun muut laatu- tai lujuusominaisuudet muuttuvatkaan lannoituksen myötä, siitä en ole nähnyt tutkimustuloksia.

    Ainakin Pohjois-Pohjanmaan suuretkin hirsirakentajat ostavat tukkinsa Lapista, itärajalta tai jopa Venäjältä tietyiltä alueilta, joten hirsirakentajat pitävät laadukkaimpana puuna hitaasti kasvanutta. Sama tilanne näyttäisi olevan puusepänteollisuudessa, joka myös suosii hitaasti kasvanutta puuta. En ainakaan tiedä, mikä taho erityisesti valikoisi käyttöönsä nopeasti kasvanutta/lannoitettua puuta…

    kisi 30.9.2013, 09:21

    Tänne on kertynyt hyviä puheenvuoroja, kiitos niistä. Hesarikin oli herännyt juuri sopivasti asian tiimoilta!

    Lauantain HS:n artikkelissa mainitaan: ”Met­sän­tut­ki­mus­lai­tos on jul­kais­sut tut­ki­muk­sen, jos­sa on ver­rat­tu luon­tai­ses­ti kas­va­nei­den met­sien se­kä is­tu­tet­tu­jen ja kyl­vä­mäl­lä pe­rus­tet­tu­jen met­sien laa­tue­ro­ja. Vas­taa­va ver­tai­lu on teh­ty kuu­sel­le.
    Ai­neis­to pe­rus­tuu val­ta­kun­nan­met­sien in­ven­toin­tiin.”

    Milloin tutkimus on julkaistu, löytyisikö linkkiä?

    6 m3 6 m3 30.9.2013, 09:52

    Kainuun Sanomat julkaisi artikkelin pari viikkoa taapäin tuosta sydänpuun osuudesta, lieneekö sama juttu ollut valtakunnan muissa aviiseissa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.9.2013, 11:08

    Tämä on taas tätä ”tiedeuutisointia”. Linkkiä alkuperäiseen julkaisuun ei löydy edes Metlan omilta sivuilta.

    Gla Gla 30.9.2013, 11:18

    Lisäksi tuosta Metlan uutiskirjeestä ei käy ilmi saman kaltainen asia, johon Hesarin uutisessa kiinnitin huomiota. Tuottaako istutusmetsä enemmän vai vähemmän tukkia kuin luontainen metsä? Etenkin kuusen kohdalla luontainen uudistaminen on hidas ja epävarma menetelmä, joten istuttamalla on varaa tuottaa heikompaa laatua paljon ja silti saadaan kasaan riittävä määrä tukkia.

    Ja jos asiaan oikeasti perehdytään, syyt istutusmetsän huonompaan prosenttiin pitäisi saada selville. Onko kyse hoidon laiminlyönneistä vai kasvatusmenetelmästä johtuvasta ominaisuudesta? Vasta sen jälkeen voidaan alkaa pohtia sitä, mikä puuntuottajaa kiinnostaa ja jättää lööppisankarit ja muut osatotuuksista kiinnostuneet rauhaan.

    Gla Gla 30.9.2013, 11:22

    .

    Gla Gla 30.9.2013, 11:23

    Ketsuppipurkki-ilmiö: Ei mitään, ei mitään, kaikki.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.9.2013, 12:33

    Olisiko Gla syy heikompaan männyn istutusmetsien tukkiprosenttiin yksinkertaisesti se, että istutusmetsät perustetaan yleensä rehevämmälle paikalle kuin kylvömetsät tai luontaiset.

    Gla Gla 30.9.2013, 12:52

    Männyn kohdalla tuo on uskottava selitys, mutta koivun ja kuusen kohdalla ei. Sen sijaan koivusta tiedetään, että se tuottaa suhteellisesti laskettuna sekametsässä parasta laatua ja koivusekoitushan on luontaista alkuperää. Kuusi on ehkä hankalimmin käsiteltävä asia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 64)
1 2 3 4 5 6 7