› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lähetetty: 23.6.2014, 16:55

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 4.7.2014, 17:34

    Ylitiheissä viljekuusikoissa paras metsänhoitaja, lumi, poistaa heikot pois.

    Harvennusten ideahan on ottaa luonnonpoistuma talteen. Joka itse tuohon pystyy niin ok, eli puhdistushakkuita. Lumen rikkomat pois ja erittäin huonolaatuiset.

    Harvennushakkuita tehtii Suomessakin puupulan aikana, mutta nyt puuta riittää. Samoin kalustohankinnat jää pieniksi. Raivuri ja pikkunen m-saha a la Sthil riittää.

    Hakkuut ovat raskaita, raivuuhommat hienoja. Työhönkin tulee keveyttä. Tämä suuntaushan täällä nyt on, mutta motot vaan aukko hakkuisiin.

    metsänvartija 4.7.2014, 17:43

    Suometsät ja huippu viljelykuusikot kannattaa kasvattaa täystiheinä.

    Korjuu suometsissä on todellakin ongelmallista, sinne vain taimikonhoidot. Huippumännyille voi antaa Z-baum tyyliä, eli elintilaa raivaamalla alhainen aines pois.

    Samoin kasvussa olevat räkämänniköt, vapaa kasvu päätehakkuuseen.

    raivuri 4.7.2014, 20:55

    ”Johdannaissalkun tuotto 5;ssä kuukaudessa +141%!

    SEG olis ostohinnoissa, target price 8,3 € ”

    Kerran se sijoittaminen on noin helppoa ja varmaa touhua, niin eikö metsästä kannattaisi rahoja siirtää sinne? Metsästä et nimittäin noita prosentteja saa vaikka kuinka olisit harventamatta.

    Tare 5.7.2014, 09:50

    Aika hyvin toi lehden ruotsi artikkeli avas silmät näkeen harvennusten haittapuolet. Taidan pyrkiä tästä lähtien myös päälle 1000 puun tiheyteen, siinä puiden väliksi jää silti miltei 3 metriä. Ja vaikka täystiheän puuston lahtaisi keskenkasvuisena 500 litraisina huonolla tukkiprosentilla, tukkia tulisi silti yli 300 kuutiota

    Panu 5.7.2014, 10:10

    Hyvänä puolena on myös hitaampi puukohtainen kasvu. Eli vuosirenkaat jäävät ohuemmiksi kuin harvennettaessa, mikä ainakin puuseppien mielestä on hyvä juttu.

    Erityisen järeää puuta ei tule mutta kaipaako sitä kukaan?

    Anton Chigurh 5.7.2014, 10:17

    Minulla on tallella leikko (ja muut dokumentit) 2007 päätehakkauttamastani (istutettu 1952) harventamatta kasvatetusta kuusikosta (joka tuotti rapiat 1300 kiintoa hehtaarilta). Siinä luston leveys ei vaihtele, kuten vaihtelee harvennetuissa.

    Anton Chigurh 5.7.2014, 12:36

    Kohteesta on olemassa paljon kuvia, mutta kattavat dokumentit luovutan korvauksetta yhteiseen käyttöön (ja yhteiseksi hyväksi), kun suostutaan lopettamaan tahalliset sorkkaeläin- ja myyrätuhot (myyräkuumetta oli vuoteen 1985 asti vain 150 tapausta vuodessa, nyt 1000-4000, ja sairastuvuus johtuu pelkästään myyrien määrän tahallisesta lisäämisestä).
    Kasvupaikka oli hikevä moreeniharjanne järvisuomessa kuopion korkeudella. Rajoittui 2001 tehtyyn hehtaarien aukkoon. Ei tuulituhoja.

    Ainoa yhtäläisyys noiden erikssonien metodiin on harventamattomuus. Näihin dokumentteihin olen muutaman luotetun palstalaisen sallinut tutustua (vaitiolovelvollisuudella).

    metsänvartija 5.7.2014, 12:45

    Kuva olisi tosta 1300 m3 kuusikosta hieno juttu.

    Missäpäin Suomea? (siis lämpösumma) ja kasvupaikka tyyppi (kivetön, soistunut?).

    1000 r/ha*1,3=1300. Kyllä lähtee Suomesta parhailla paikoilla.

    Suomessa viljelytiheydet ovat pieniä, tuhojen takia vielä pienempiä mitä luonnonmukaisen hoidon kautta saavutettaisiin.

    1000-1200 runkoa vielä kerran, sillä saavutetaan + 1000 m3 metsiköitä.

    http://www.naturskogsbruk.se lisää ”ekometsänhoidosta”, siis tavallaan kaskimetsätaloudesta. Ja sieltä gallring.
    ____

    Johdannaisten tuotto on hyvä, mutta myös riskikin on iso. Johdannaiset osana sijoitussalkkua.

    metsänvartija 5.7.2014, 13:01

    Helpoin tapa kustannuksienkin kannalta olisi nk. vapaaharvennus.

    Metsiköstä etsitään valiorungot (oltava pääpuita), niille raivataan kasvutila päätehakkuuseen asti. Totaaliraivaus jäisi siis pois.

    Noita valiorunkoja löytyy vaihtelevasti, 200-300 MV voisi pitää minmirajana.

    Huippumetsiköistä tuo 1000 löytyy helposti.

    Uudistaminen tässäkin siis taustalla.Kaiken perusta metsänhoidolle.

    Aktiivinen metsänhoitaja poistaa jatkuvilla apuharvennuksilla ”varmat” pois, saa sentään saunoa.

    Svedu Petteri 5.7.2014, 13:17

    Tuo varmat pois on hyvä menetelmä. Itse sahalla harventaen on usein sääliä, eikä kaada isoja puita pois. Kaatelee vain jälkeen jääneitä varmoja tapauksia. Helposti jää liian tiukaksi.

    Kone kun menee metsään, niin on pakko tehdä leveä ajoura. Sen pitää olla melko suora, joten jos sattuu isoja puita, niin on pakko kaataa. Jos on isoja kiviä, niin nekin pitää kiertää. Usein sitten sattuu ne parhaat puut siihen kohtaan, mistä koneella on pakko mennä.

    On ollut hauska lukea näitä juttuja. Moottorisahalla kohtuudella tehdyt harvennukset ja kaikki isot puut säästäen ei olekaan ihan huono juttu kuusikoissa. Tulee myös pienemmät ajourat, jos traktorilla ajaa.

    Eihän tuo sahalla teko mikään ratkaisu ole. Onnistuu vain itse tehden sopivassa mittakaavassa, kun huomioidaan metsän määrä ja käytettävissä oleva aika. Ei sitä montaa hehtaaria syksyllä ja talvella harventele palkkatyön lisäksi, jos työn tekee viikonloppuisin ja lomilla.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 6 7 8 9 10