› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lähetetty: 23.6.2014, 16:55

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Svedu Petteri 3.7.2014, 21:22

    Tuo suurien kuutioiden tavoittelu on kuin huippu-urheilua. Kyllä niitä varmaan tulee, kun on perintötekijät kunnossa, osaamista, kovaa työtä ja hieman tuuria. Ei voi kyllä yleistää, että kaikki alkaisi kohtuu vaivalla tuollaisia metsiä saamaan. Pitää tyytyä siihen, mikä tulee kohtuu vaivalla itsestään. Eihän täällä löytyisi puulle enää käyttöä, jos kaikki metsät tuottaisi tuolla tapaa. Ahkerien metsänkasvattajien taloudellinen pelastut on luomukasvattajat, jotka antavat olla metsien oman onnensa varassa.

    Panu 3.7.2014, 21:59

    @Puun takaa: Oletko jossain kertonut tarkemmin noista 3000 kuusen aloista?

    Puun takaa 3.7.2014, 22:33

    Lukijoiden kuvissa sivulla 30 on ainakin jotakin.
    Istutustiheys on ollut 3000 kpl hehtaarille, mutta ensiharvennuksessa on tehty ajourat ja vialliset ja kasvukilpailun hävinneet puut poistettu.
    Keskusteluja on kyllä ollut vuosien mittaan useampia, mutta en oikein löytänyt niitä.

    Panu 4.7.2014, 11:56

    OK ilmeisesti tuo 3000 -> 1800 on toiminut hyvin. Onko seuraava harvennus jo viimeinen ja päätehakkuuseen jää luokkaa 1000 runkoa / ha?

    metsänvartija 4.7.2014, 13:16

    Kyllä koulutuksesta on hyötyä, MV laittoi ton 1630 m3 kuusikon alkujutun tänne, Ruosi on ekonomia maa.

    Näitä repaleisia 1920-luvulla istutettuja kuusikoita tuli käveltyä läpi jo 1980-luvulla.

    Korjuun siirryttyä koneille päätös oli selvä. 1000-1200 r/ha täystiheänä. Samoin tuhonkestävyys on parempi.

    Päätehakkuu rahat sitten mm. johdannaisiin, ei tarvitse vähäisiä harvennushakkuu tuloja ja jää ne tuhot pois.

    Järvi-Suomessamme näitä löytyy nytkin kasvamassa ja paljon. 1000 m3 täällä on siis realitettia. 1960-luvun MERA kausi näyttää kyntensä.

    Pahimmat (haaraiset, lengot, mutkaiset) voi poistaa kaminapuuksi.

    Rahaa 1000 m3 kuusikosta tulee sitten reippaasti, taitava sijoittaja kasvattaa kuusikon yhä suurimpii ”mittoihin”.

    Johdannaissalkun tuotto 5;ssä kuukaudessa +141%!

    SEG olis ostohinnoissa, target price 8,3 €

    Pete 4.7.2014, 14:03

    Taitaa tuon artikkelin olennaisin opetus olla se, että taimikonhoito tulee tehdä tarkasti ja kuusen latvat tulee pitää kokoamaan vapaina. Tällä palstalla ainakin yksi keskustelija kovin vakuuttelee, että istutuskuusikkokin kannattaa päästää ylispuustoiseksi, jotta saa sitten 30-50 mottia energiapuuta motokorjuulla myydäkseen. Ei oikein istu Erikssonin veljesten kasvatusmalliin…

    metsänvartija 4.7.2014, 14:12

    Nyt ollaan liberaalissa olotilassa ja myös tekemättömässäkin.

    Taimikonhoitohan se tärkein on, se ymmärrettiin jo 1960-luvulla.

    Pete 4.7.2014, 14:47

    Hyvä, että ”olot vapautuu”, siitä olen samaa mieltä, kukin kasvattakoon kuten parhaaksi näkee. Erilaisten kasvatusmallien taloudellisesta ja puuntuotannolisesta järkevyydestä kuitenkin saanee keskustelua (jankkausta…) käydä? Minä en päästä istutuskuusikkoa ylispuustoiseksi, en näy siinä mitään järkeä. Joku toinen päästää ihan suunnitelmallisesti ja mikäs siinä. Kyseisen toiminnan taloudellista perustaa en ymmärrä. Keskustelu varmasti jatkuu…

    metsänvartija 4.7.2014, 16:39

    Tämä on hyvä esimerkki tuloksista joihin päästään Suomessakin, tehokas viljely (mätästys+hakkuutähteiden poisto) +taimikonhoidot-päätehakkuu.

    Tuo ketju pitäisi olla lakisääteinen, takaisi töitä ja tulokset ovat todella hyviä.

    Ammatti Raivooja 4.7.2014, 17:17

    Meillä on kuusikoita n.50 vanhoja, joissa on ollu lehtipuusto päällä. Nyt ovat puhtaita kuusikoita kovassa kasvussa. Äkkinäinen saattaisi luulla istutuskuusikoiksi. Entisaikoina on metsästäjäkeräilijät ovat hamuilleet lehtipuuston omiksi polttopuiksi. Sen aikasilla vehkeillä ku niitä on talvisaikaan tupsattu ni ei oo edes lahoa. Mutta hurjalta kuulostaa, että joku päästäisi moton kuusentaimikkoon tekemään yhtään mitään, siinä se laho leviää ja on tuhoon tuomittu idea kasvattaa ylsipuusto siihen. Omiks tarpeiksi polttopuita jos tekee itse niin miksei, ei ne montaa vuotta kasvua hidasta kun homma on hallinnassa koko ajan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10