› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lähetetty: 23.6.2014, 16:55

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 2.7.2014, 13:21

    Pete:
    ”itse olen siinä käsityksestä, että vaikkapa Äänekosken toivottavasti toteutumassa biojalostamossa raaka-aineena tulee olemaan havupuu. Ei siis esim. leppä, pihlaja, haapa tai koivu.”

    Varsinainen kuiduttava teollisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kemialliseen sellunkeittoon ja mekaaniseen massaan.
    Mekaanin massa on puun suhteen vaativin, sinne kelpaavat vain kuusi, haapa ja koivu, nimenomaan tässä järjestyksessä. Lisäksi sellupuuta tiukemmat laatuvaatimukset.
    Sellun tekoon käyvät Kuusi, haapa mänty ja koivu.
    Käsitykseni mukaan mänty on kuitupuista se ensimmäinen, jota ruvetaan ylitarjontatilanteissa ostossa hylkimään, lähinnä sen työlään valkaisun takia.

    Sitten kun puhutaan varsinaisesta bioteollisuudesta, niin emmehän me tiedä mitä puulajeja se jatkossa tulee raaka-aineekseen ostamaan. Joten tulevaisuus on vähän sumuinen.

    Niin, kyllähän se Äänekosken hanke on pohjaltaan selkeä sellutehdas, on vain modernimpi nimi, niin menee paremmin julkisuudessa läpi. Varmaan toki siihen liitetään kaikki se bio mikä on vuosikymmenten tutkimuksista käteen kelvollisena jäänyt. Tutkimusta on toki tehty puunlastusteollisuudessa, vaikka täällä toisin väitetään. Se vain on ollut joskus niin salaista ettei edes sitä saanut kertoa mihin rekka illalla sen välilipeälastin vei.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete 2.7.2014, 15:18

    Taneli kirjoitti varmasti faktapohjalta, mutta uskon kuitenkin uusien ison mittakaavan laitosten olevan raaka-aineen suhteen jatkossakin tarkkoja. Havulinja on havulinja jatkossakin. Uusia mekaanisenmassan laitoksia en usko rakennettavan ja kemiallisiakin on käännetty havupuulle (esim Enocell). Havupuissa lienee myös enemmän potentiaalia biojalostuksen näkökulmasta.

    Yksinkertaisesti metsänomistaja minimoi riskinsä ja erittäin todennäköisesti maksimoi tulonsa, jatkossakin, tuottamalla järeää havupuuta kohtuullisen lyhyellä kiertoajalla. En usko, että biotalouskaan tulee imuroimaan pieniläpimittaista sekapuuta sellaiseen hintaan, että metsää kannattaisi hoitaa ylispuuvaiheen kautta, ei ainakaan vielä.

    Korpituvan Taneli 2.7.2014, 16:39

    Kyllähän se jessen haapa on tulevaisuudessakin vahvasti mukana kuitupuun kysynnässä. Koivullakin on oma vankka sijansa.
    Aikanaan Kaskisten tehtaalla juuri koivu oli se puu joka vei tehdasta ahtaitten aikojen yli. Kun sellun hinta laskee ja nousee, niin se on etupäässä se paras havusellu, jonka hinta soutaa. Lehtisellun hinta vaihtelee prosenteissa laskien huomattavasti vähemmän.

    Peten kanssa olen samaa mieltä että järeään tukki havupuuhun pitää tähtäin olla, siellä se raha odottaa.

    Itselläni on sen laatuiset maat että tavoite on melkein ainoastaan mäntytukki ja välillä otetaan sitten kuitukokoista mäntyä, se myydään sinne minne vetoa on. Tämä tavoite siitä huolimatta että en pidä mäntyä sellupuuna ihan niin varmana nakkina. Tuotanto-olosuhteet vain sanelevat tavoitteet.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete 2.7.2014, 20:33

    Taneli voisi vielä selventää ikä siitä mäntysellusta tekee vähemmän varman nakin? Perusteletko hankalamman keitto- ja valkaisuprosessin perusteella vai lopputuotteen nykyisen ja tulevan markkinatilanteen perusteella?

    Korpituvan Taneli 2.7.2014, 22:46

    Pete:
    ”Perusteletko hankalamman keitto- ja valkaisuprosessin perusteella vai lopputuotteen nykyisen ja tulevan markkinatilanteen perusteella?”

    Kun puhutaan pitkäkuituisesta havusellusta yleisesti niin siinä on kuitenkin monia alalajeja. Pitkäkuituisin sellu tehdään Kanadan mustasta kuusesta. Suomalainen kuusikin on selkeästi pitkäkuituisempaa kuin suomalainen mänty. Vahvemmat tarvittavat valkaisuaineet tekevät vaikutuksensa mäntysellun lujuusominaisuuksiin. Mäntysellun hinta on näistä tekijöistä johtuen aina alempi kuin kuusisellun. Lisäksi valmistuksen vahvemmat aineet maksavat ja puuta tarvitaan sellutonniin hiukan enemmän.
    Toiseen vaakakuppiin tulevat sitten männystä saatavat mäntyöljy ja tärpätti, jotka ovat juuri niitä ihania biotuotteita. Ja männyn etuna on myös selkeästi halvempi hankintahinta.

    Sinä päivänä jos kuusesta tulee ylitarjontaa ja sen hinta laskee, niin silloin laskee vastaavasti myös männyn hinta. Eikä liene epäselvää kumman kysyntä hiipuu ensin, jos havukuidun kysyntä on yleensä hiipuakseen.
    En ole niin paljon ennustajaeukko että pystyisin ennakoimaan kuusi ja mäntysellun menekkinäkymiä muuten erikseen, mutta männyn hinta on ja pysyy halvempana. Se merkitsee sitä että kuusi pitää pintansa paremmin, paremman laatunsa ansiosta, jos ylituotantoa tulee.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Panu 3.7.2014, 11:16

    Noniin Makasiini on ilmestynyt. Näköjään sinne on 3000 paljasjuurista tanta / ha istutettu muokkaamattomaan maahan ja ilmeisesti jätetty kasvamaan siihen tiheyteen.

    Kuvista päätelleen myös kuitupuuta tulee paljon. Lahopuuta on runsaasti ja herää kysymys tarttuuko laho myös vielä terveiltä näyttävien kuusten tyviin.

    Timppa 3.7.2014, 15:09

    Mielenkiintoinen esimerkki Skonesta. Siellä taitaa viljakin kasvaa tuplasti sen mitä Etelä-Suomessa. Eipä taideta metsienkään osalta päästä samoihin lukemiin.

    Muutaman kerran on tullut vastaan ”ylitiheinä” kasvaneita kuusikkoja. Kyllä näyttää siltä, näissä kasvu jossain vaiheessa tyrehtyy verrattuna normaaleilla tavoin käsiteltyihin metsiin. Luulisin, että merkittävin tekijä on auringonvalon puute. Jo Skoonen leveyspiirillä aurinko paistaa kesällä selvästi korkeammalta kuin meillä. Meillä jo Keski-Suomessakin tilanne on, ettei sinne tiheään kuusikkoon päivä pahemmin paista. Reunaan kuitenkin, minkä seurauksena, sitten kylestymistä ja reunapuiden kuolemia.

    Jos kuusikon onnistuu kasvattamaan tiheydessä 1200-1500 ja harventaa sitten verrattain pieninä tasoon 600 runkoa/ha, niin saattaisi päästä parhaisiin tuloksiin.

    Panu 3.7.2014, 16:34

    Itsekin olen Etelä-Suomessa nähnyt harventamattomia riukuuntuneita kuusikkoja, joissa elävä latvus on lähes kokonaan hävinnyt. Vaikea kuvitella, että niistä tulisi tukkipuuta koskaan.

    Ehkä Suomessa pitää tyytyvä siihen 1000 runkoon / ha.

    Anton Chigurh 3.7.2014, 18:52

    ”Kuusi vuotta sitten totesimme Skogenin toimittajille, että jotain on pielessä, jos 80 vuodessa hehtaarille ei kartu vähintään tuhatta mottia puuta. Tuo pitää kyllä perua. Tuhat mottia pitää tulla 50 vuodessa”, Johannes Eriksson julistaa.
    Hän suree, kuinka metsien mahdollisuuksia heitetään hukkaan.
    ”Lounais-Ruotsin päätehakkuissa keskimääräinen hakkuukertymä on 258 kuutiometriä hehtaarilla”.

    Samoja määriä kuin tapion ohjeilla. Kaikkein vaikeinta on oppia pois vanhat alunperin väärät opit, luokkaa lumikkohypoteesi.

    Paradigman muuttamiseen tiedeyhteisössä liittyy kuitenkin aina taistelu valta-asemasta, sillä muutos vie vallan vanhan opin kannattajilta. Vallassa olevat aivottomat juntit ovat saavuttaneet asemansa enemmistön (pässinpäitä) tuella.

    Puun takaa 3.7.2014, 19:06

    Atlantin lämmittämän Länsi-Skonen olosuhteita ei voi verrata Suomen olosuhteisiin, se on kyllä kylmä tosiasia.
    Minullakin on noita 3000 rungon koealueita, joisssa tuotto on niin hyvä, että Jesse jo ehti epäillä meikäläistä valehtelijaksikin.
    Se on kuitenkin myönnettävä, ettei aivan noihin Skonen lukuihin täällä Päijät-Hämeessä pääse.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 5 6 … 8 9 10