Antonin männikkö kasvaa varmaan hyvällä maapohjalla. Pystykarsinta lienee pakollinen tuollaisessa paikassa, jos haluaa edes jonkinlaista laatutyveä.
Ihan mielenkiinnosta, minä vuonna teit pystykarsinnan?

Laatua puustolle kasvaa taajakasvatuksella ja harvennuksilla virkistetään kasvu uudelleen. Aika raskas urakka ”präkätä” Yaran tuotannon kaas ja pystykarsinta ei vastaa luontaista kuivumista ja varisemista. Tätä mieltä tukin kasvatuksesta vaikka rehellisesti sanottuna pyrin siihen vain näissä jotka joku muu on jo kasvattanut mittavaksi ja odotusaika on lyhyt pääteasentoon. Omakasvattamat tähtäävät VAIN kuidun kasvatukseen ja sillä tullaan etenemään piiiitkään. Puunkasvatuksen vaiheissa on ikä myös syytä huomioida. Sekä kasvattajan että kasvatettavan. Puun kasvatus kuiduksi on nopeaa ja tili nykytukin hintaan aikavertailulla aivan lähellä realistista euron vuosikasvatuspalkkiota. Tukilla kohta taitaa tehdä tiukkaa.
Saaati että lisää viljelykustannuksia ylettömiin.

Turha hurahtaa siihen että kuidun kysyntä nyt niin valtavasti nousisi. Onhan kuitupuuta käyttävää teollisuutta toki ajettu alaskin ja siellä on nytkin vanhenevia laitoksia jatkossakin suljettavaksi. Mittavista investoinneista huolimatta, mitään merkittävää mullistusta kysynnän lisääntytmisen suuntaan ei ole näkyvissä.

Lisäksi täytyy muistaa että teollisuus varjelee jatkossakin ostohintojaan tuomalla puuta ulkoa. Mahdollisia tuontimaita on muitakin kuin venäjä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Englannissa vuosituhannen vaihteessa olin parin kuukauden työkeikalla ja siellä kuusikot laitettiin aukoksi harventamatta kertaakaan noin 40 vuoden iässä. Laatu oli yleensä istutustaimilla ollut aika huonoa eikä keskilitrakoko yli 500 noussut. Toisaalta istutusnummet oli turvesuota ja kaikki mahdollinen piti uralle saada puitua ettei hukuttaisi.

Metsää uudistettiin kerralla reippaampia aloja, kohdalle osui 16 000 ja 27 000 m3 aukot, joillain oli ollut kohteita joita kerralla olivat hakanneet kolmekin vuotta tarvitsematta lavettikyytiä kertaakaan.

Toki sadesumma on Golf virran kupeessa erilainen kun täällä ja talvet puuttuvat.

Laajakatseisuus on hyve itse kullekin. Puuston järeyden lisääminen on Suomen olosuhteissa ollut aina kannattavaa enkä usko tähän tulevan muutosta uudessa uljaassa biotaloudessakaan. Riittävä järeys mahdollistaa puun käytön kaikkein monipuolisimmin ja se tarkoittaa markkinataloudessa parempaa puustamaksukykyä.

Viime vuosikymmenet tukki ja siitä tarjottava hinta ovat olleet puukaupan moottoreita. En näe mitään syytä etteikö näin olisi jatkossakin. Passiivinen ja jopa aktiivinen hoitamattomuus johtaa ainakin VMI:n mukaan lähinnä energiapuun ja pieniläpimittaisen kuitupuun tarjonnan lisäykseen tulevaisuudessa. Aktiivinen hoito ja aktiivinen hoitamattomuus eivät kustannuksiltaan eroa toisistaan ratkaisevasti. Ainakin jeesmiehen malli eroaa omastani keskimäärin vain sen yhden raivaussahatyöstön verran. Noin 300-400€/ha kustannusero siis.

Jeesmiehellä voi olla parempaa tietoa, mutta itse olen siinä käsityksestä, että vaikkapa Äänekosken toivottavasti toteutumassa biojalostamossa raaka-aineena tulee olemaan havupuu. Ei siis esim. leppä, pihlaja, haapa tai koivu.