› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lähetetty: 23.6.2014, 16:55

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • William Munny 27.6.2014, 09:08

    Istutuskohta tulee valita huolella.
    Jahas.Sensoori näköjään iskenyt.

    Pete 27.6.2014, 11:12

    Nyt kun keskusteluun osallistuu asiaa tieteelisesti ja pitkään tutkinut Kari M, niin kysyn kuinka tarkkaan viljelykuusikon toisen harvennuksen voimakkuuden vaikutusta loppupuuston järeytymiseen on tutkittu?. Kuinka paljon 500 isointa runkoa hyötyy siitä, että otetaan 500 runkoa kuviolta pois? Muistan lukeneeni Skogen lehdestä, että metsikön 300 isointa puuta (hehtaarilla) ovat kiertoajan (olisko ollut 80v) lopussa jokseen yhtä isoja harventamattomassa (loppuun asti 2000kpl/ha) ja harvennetussa metsässä… luonnon poistuma on toki huomioitava ja itse on kokonaan ilman harvennusta kasvattaisi mitään puulajia (paitsi energiapuuta).

    Kannattaako 50-60 rehevän pohjan viljelykuusikon harvennus nykyisillä hintasuhteilla jos lähtötilanne on 1000-1200kpl/ha suunnilleen tasaisesti jakautuneena? Vai kannattaisiko mennä yli 1000kpl/ha tiheydessä päätehakkuuseen vaikka yhden lannoituksen voimin?

    kari m 27.6.2014, 13:37

    Petelle:
    Harri Mäkinen ja Antti Isomäki ovat laskeneet Metlan rehevien maiden kuusikkokokeiden tulokset 27 vuoden ajlta. Niissä voimakkaasti harvennettujen koealojen 400 paksuinta puuta ovat kokeen lopussa 2,5 senttiä paksumpia kuin harventamattomilla koealoilla. Tätä pienempien puiden läpimitta on harventamattomassa metsässä suurempi, koska harvennuskoealoilla pienet puut on hakattu ”keskenkasvuisina” jo harvennuksissa.

    Kokeiden mukaan rehevän maan kuusikossa on päätehakkuuvaiheessa elossa noin 1200 puuta hehtaarilla ja ne kaikki ovat tukkirunkoja. Kuutioita on iästä riippuen 500-800 mottia. Toisin sanoen harventamattomassa OMT -kuusikossa voi kasvattaa 1000-1200 puuta päätehakkuuseen saakka. Haittana on hakkuutulojen pitkä odotusaika ja puustoon sidottu raha. Tämä saadaan näyttämään optimointilaskelmissa pahalta, kun käytetään korkeita korkokantoja. Tuskaa lievittää se, että tänään mätästettyyn maahan viljellyt rotukuuset ovat alkukehityksessään toista maata kuin nykyiset, nuoruudessaan juroneet kuusikot. Suurin ero ei ole kokonaistuotoksessa, vaan siinä, että sama tuotos saadaan 20 vuotta lyhyemmässä ajassa.

    Harventamattomuuden etuja ovat:
    – puunkorjuu- ja myrskytuhojen välttäminen
    – kaikki parhaat rungot voidaan kasvattaa tukkipuiksi, kun niitä ei jouduta poistamaan ajourien avaamisen vuoksi

    Harventamatta kasvatus edellyttää rehevää kasvupaikkaa ja sitä, että valtapuut ottavat selvästi paikkansa metsässä. Valopuille, männylle ja koivulle menetelmä ei sovi.

    Varttuneen kuusikon turhaa harvennusta kannattaa kaikin tavoin välttää. Keski–iän ylittäneet kuusikot eivät harventamalla vauhtiaan paljoa paranna. Parempi tapa on pistää metsikkö kerralla nurin nyt tai lähitulevaisuudessa.

    A.Jalkanen 27.6.2014, 13:55

    Samoin kannattaa välttää varttuneiden kuusikoiden turhia ojituksia; yleensä runsas puusto haihduttaa aivan tarpeeksi. Ojien perkaus voi tulla ajankohtaiseksi sitten päätehakkuun yhteydessä.

    mehänpoika 28.6.2014, 09:39

    Ennen vanhaan harvennushakkuita perusteltiin syntyvän luonnonpoistuman saannilla tuoreena korjuuseen, lisäkaasvun saannilla keskitetyksi harvempiin yksilöihin ja tukkipuun tuotoksen lisäämiseen. Myös kiertoajan lyhentymistä pidettiin tärkeänä. Silloin elettiin hevoskorjuun aikakautta, jolloin korjuuvaurioita ei talvikelillä enemmälti syntynyt.

    Nykyisin kun puuta korjataan myös kesällä, ja motokuskit haluaisivat työllistää itsensä ympäri vuoden, on alkanut ilmetä mielipiteitä kokonaan harvennushakkuista luopumiseksi. Kaikkea sitä keksitäänkin!

    Korpituvan Taneli 28.6.2014, 13:36

    A.Jalkanen:
    ”Samoin kannattaa välttää varttuneiden kuusikoiden turhia ojituksia; yleensä runsas puusto haihduttaa aivan tarpeeksi. Ojien perkaus voi tulla ajankohtaiseksi sitten päätehakkuun yhteydessä.”

    Turhia ojituksia en ole juurikaan kuullut tehdyn, Väärin ajoitettuja sitäkin enemmän.
    Ojitus pitää aina ajoittaa hakkuun yhteyteen, jos ojitustarvetta todella on kierron aikana, niinkuin soilla saattaa olla, niin ojitus harvennuksen yhteyteen tai harvennus ojituksen yhteyteen, kuinka vain. Päätehakkuun yhteydessä ojituksen tarvetta saattaa yllättäen olla kovastikkin, kun haihduttava puusto häviää muutamiksi vuosiksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 28.6.2014, 13:48

    Täysin harventamatta kierto onnistunee vain kuusella ja silläkin hommaa autaisi kovasti jos taimokonhoito tehtäisiin reippaasti harventaen.

    Entäs sitten mitä tämä poikii männyn suuntaan.
    Olisiko siellä ajateltavissa mennä pelkällä ensiharvennuksella?
    Mänty kai paremmin pystyy hyödyntämään lisätilan, siis esim. 2-harvennuksen jälkeen?
    Mitä lannoitus tai toistuvat lannoitukset merkitsisivät nimenomaan männyllä, jos 2-harvennus jätetään pois?

    Kysymys on tärkeä sillä ainahan se parantaisi taloutta jos yksi hakkuukerta jäisi väliin, jos se ei sitten muualla kostaudu?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh 28.6.2014, 14:35

    Minun taloudessani pyritään männiköt saattamaan päätehakkuutiheyteen ensiharvennuksessa. Ei ole aivan vielä onnistunut.

    Harvensimme 1987 tiheyteen 2000/ha istutetun männikön 2007, jolloin siitä saatiin satoa rapiat 100 kiintoa hehtaarilta. Olin lannoittanut kuvion MNP1/600kg/ha viisi vuotta aiemmin. Tavoite oli jättää 700 runkoa/ha.
    Arvioinnin ammattilainen arvioi pari viikkoa sitten senkin kuvion. Siitä löytyikin 885 runkoa hehtaarilta, jotka sisältävät tukkia 42 kiintoa ja kuitua 109 kiintoa.
    Aika hyvä tulos 27-vuotiaassa pystykarsitussa männikössä.
    Lähes päätehakkuutiheyteen vähän yli kymmenmetrisenä harvennettu männikkö on myös lähes myrskynkestävä. Astakaan ei saanut siitä (2010) kuin muutaman rungon nurin.

    Korpituvan Taneli 28.6.2014, 16:49

    Hyvä Anton tälläisiä viestejä enemmän. Kyllä Sinä osaat, kunhat et päästä tunteita liikaa ryöpsähtelemään.
    Viestissä oli asiaakin ihan täydeltä laidalta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 28.6.2014, 17:37

    No siinäpä on nopeasti kasvanu männikkö.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 96)
1 2 3 4 … 8 9 10