Keskustelut Metsänhoito Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 96)
  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

  • suorittava porras

    no kontakt

    Panu

    Kuusikon kasvatus harventamatta päätehakkuuseen on mielenkiintoinen idea ja odotan kiinnostuksella Metsälehden juttua siitä. Muille puulajeille tuo tuskin sopii.

    Jos siitä tulisi suositumpaa niin kuusitukin tarjonta nousisi entisestään ja kuusikuidun vähenisi. Toisaalta harventamattomassa metsässä on varmasti myös huonolaatuisia kuitupinoon meneviä kuusia – niitä, jotka olisi harvennuksissa otettu pois.

    Suomen oloissa tiheys olisi varmaankin luokkaa 800 runkoa / ha.

    suorittava porras

    Eiköhän se Makasiinista selviä..odotellaan .

    Anton Chigurh

    Myrskytuhoja ei tule lainkaan, kun osaa sijoittaa ne 1000 tainta/ha oikeisiin kohtiin. Eikä tarvitse pystykarsia.

    jees h-valta

    Anton valehtelee oikein suulla suuremmalla.

    Panu

    Mihin Roisto Reipas viittaa tuolla kovalla työllä, pystykarsintaanko? Ainakin Suomessa kuusitukin hinta tuntuu olevan sama riippumatta siitä onko paksua oksaa vai oksatonta. Kovin paksuja oksia harventamattomaan kuusikkoon tuskin kuitenkaan kehittyy.

    EDIT: Vai tuohon lehtipuun perkaamiseen? Eikös sen joudu istutuskuusikossa joka tapauksessa tekemään.

    raivuri

    Mielenkiintoinen ideana, mutta ei taida toimia Suomessa. Vähäinen auringosta saatava energia kannattaa harvennuksin keskittää tukkirungoille. Ainakin ensiharvennus kannattanee puuston laadun takia tehdä. Kuuselle voisi hankaliin paikkoihin sopia, mutta männyn ja koivun osalta tuhoontuomittu idea oksien vuoksi. Toinen harvennus-varsinkin 50+ -kuusikoissa on melko turhaa riskipeliä.

    Itsellä yksi niin kivinen mäki, että 25 vuotiaassa ensiharvennuskuusikossa laitettiin heti 650/ha tiheyteen, kun sinne koneen kanssa meno on niin hankalaa. Hassulta näyttää hetken, mutta melko nopeasti alkaa kasvutila hävitä.

    Timppa

    Ainahan sitä metsissä käy, että joku pläntti ei taimetu kunnolla. Sehän on sitten tavallaan kasvatuskiertoa ilman harvennusta. Oksia niissä puissa kyllä riittää. Miten on sitten ainespuun laita lieneekin jo eri kysymys. Sitä ei kyllä meikäläisen ammattitaito riitä arvioimaan.

    Siis joka tapauksessa oksamassaa suhteessa runkopuuhun taitaa harvassa kuusikossa meikäläisissä karuhkoissa metsissä tulla liikaa. Nykyisillä kuitupuun hinnoilla kyllä lienee usein taloudellisempaa kasvattaa kuusikko nykyisiä ohjeita harvempana. Esimerkiksi 1200-1400 runkoa/ha alkutilanteessa näyttäisi kyllä usein järkevämmältä suositellun 1800-2000 asemasta.

    Anton Chigurh

    Ennennäkemättömän laadukkaan ja vähäoksaisen kuusen kasvattamiseen tarvitaan 1000 tainta/ha.

    Hehtaarilla on 10000 neliömetriä, mutta vain 1000 paikkaa kooltaan 0,25 neliötä, joihin (250 neliömetriä) taimi tulee osata tarkasti sijoittaa.

    kari m

    Jos haluaa varmistaa sen, että kasvatettavat 1000 puuta ovat kasvuoloiltaan tarkasti oikeissa paikoissa, kannattanee istuttaa 2000 kpl tai yli, ja valita 1000 parasta kasvamaan taimikonhoidossa. Ainakaan minun silmäni ei ole ”absoluuttinen” istutuskohdan valinnassa. Tiheän istutuksen etuna voi olla myös säästö taimikonhoidon kuluissa kuusikon sulkeutuessa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 96)