Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.