Keskustelut Metsänhoito Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 96)
  • Puun kasvatuskierto ilman harvennuksia !

    Lueskelin juuri Koneyrittäjä-lehden artikkelia , jossa kerrottiin suomaille syntyneiden hieskoivikoiden olevan korjuun kannalta edullisinta kasvattaa suoraan päätehakkuuvaiheeseen ilman harvennuksia . Tämä sillä edellytyksellä , että alueelle ei ole syntynyt kasvatuskelpoista kuusialuskasvosta /mäntyä .

    Toinen , jo viimeviikolla esiin tuomani vaihtoehto , josta kuulin , oli Ruotsissa tapahtunut erinomaisesti onnistunut kuusen kasvattaminen päätehakkuuuseen asti myös ilman harvennusta.

    Näistä heräsikin ajatus , että harvennellaanko maassamme metsiä turhaan ja vain sen takia , että niin on aina tehty ja siksi , että on pakko parsia harvennuksin taimikonhoidon puutteita.

    Suomaiden koivikoiden korjaaminen avohakkuin mahdollistaisi myös kesähakkuun , mutta harvennus vaatii lähes aina talviset olosuhteet. Heikosti kantavien maiden hakkuusuman purkamiseksi olisi yksi vaihtoehto lisää.

    Kuusikoiden korjuu harventaen on myös ongelmallista kesäisin ja korjuuvaurioita tahtoo tulla harvennuksille talvellakin . Näitä riskejä voitaisiin pienentää tehostamalla taimikonhoitoa tähtäimenä päätehakkuu . Syrjäisillä ja maastollisesti vaikeilla kohteilla tämä voisi olla jopa varteenotettavin vaihtoehto .

    Sopiva tiheys taimesta lähtien takaisi runkojen tasaisen kehityksen taspainossa juuriston kanssa . Tuuli – ja lumivaurioriski olisi pieni , mikäli ei ahnehdittaisiin liian korkeita kasvatustiheyksiä .

    Puutavaran korjuussa syntyisi näin menetellen myös huomattavia säästöjä , kun ei olisi tarvetta investoida erikoiskoneisiin ja hakkuukautta voisi turvallisesti jatkaa ympärivuotiseksi.

  • jees h-valta

    Ilmeisesti täälläpäin on sitten jo alettu toteuttaa suorittavan ajatuksia aavistuslähdöllä kun kuusikon päätehakkuu tehtiin ja männikön kakkosharvennus jätettiin epämääräiseen hamaan tulevaisuuteen. Sattui nimittäin korjuuyrittäjä ihka itse hakemaan motoa juhannuksen aatonaattona samaan aikaan kun kävin hakkuun katselmuksella. Kun kummastelin kesken jättöä sanoi vaan ettei sillä oo kiire. Tehdään myöhemmin! Toistasataa mottia tavaraa kasvaa siis edelleen ja kuten olen aiemminkin todennut koneen turhat siirtelyt ei maksa näköjään yhtään mitään koneyrittäjälle. Harvennus oli suoraan ojan toisella puolella tien varressa kovaa mäkeä. Itseasiassa päätehakkuu sivusi tuota samaa mäkeä.

    suorittava porras

    lainaus:

    ”Toistasataa mottia tavaraa kasvaa siis edelleen ja kuten olen aiemminkin todennut koneen turhat siirtelyt ei maksa näköjään yhtään mitään koneyrittäjälle.”

    Tämä siirto tapahtui todennäköisesti yrittäjästä riippumattomista syistä . Mäntytukin katkonta on seis . Meillä viimeiset oli oltava pinolla 10.6 ja homma jatkuu heinäkuun puolivälin jälkeen . Ei ole ollut tavatonta sekään , että avohakkuun ”mäntyosasto ” on jätetty vastaavasa tilanteessa odottamaan syksyä . (toivottavasti siirtokustannus ei ole ”leivottu ” taksaan , ettei meniisi siirto kansan terveydelle …)

    Tuota suoraan avohakkuuseen pyrkimistä voisi vielä suositella erillisillä alle 2ha:n kuvioilla , joiden harvennushakkuuta varten jo pelkkä kaluston siirto muodostaa kohtuuttoman suuren kuluerän
    (= keskim yli 450 euroa /leimikko /koneketju ) .
    Varsinkin heikolle hoidolle jääneiden ensiharvennuskuvioiden puukertymä saattaa jäädä 20-30 kiintoon hehtaarillla . Tuollaista määrää ei ole järkevää ainakaan erikseen keräillä .

    Mikko Riikilä

    seuraavassa metsälehti makasiinissa on juttua länsi-ruotsin harventamatta kasvatetuista kuusikoista… ne ovat suoraan sanoen uskomattomia… samalla pohdiskellaan, onnistuisiko samanlainen kasvatustapa meilläkin.
    t. riikilän mikko

    Anton Chigurh

    Paras oma harventamattakasvatuskokemus on tähän asti rapia 1300 kiintoa/ha/56 vuotta.

    Eihän siellä jyväskylänkään kuusikossa (kyllä se toistakymmentäkuutiotakasvaa) ollut hakkuujälkiä näkyvissä.

    A.Jalkanen

    Jotta tässä ei nyt innostuttaisi vallan mahdottomasti tästä ”harventamatta kasvattamisesta”, kehotan tutustumaan vielä kerran keskusteluketjuun Korholan metsäseminaari 2014.

    Näkisin että viljellyllä kuusella harventamatta kasvattaminen saattaa toimia, ellei aiottu käyttötarkoitus vaadi oksatonta puutavaraa, samoin energiapuun kasvatuksessa lyhytkierrolla. Jatkuva kasvatus sen sijaan on jatkuvaa harventamista. Männyn ja koivun laatukasvatus taasen tapahtuu joko suuren alkutiheyden avulla, tai harvemman alkutiheyden ja karsinnan avulla, tai edellisten yhdistelmillä.

    Herman

    muutama vuosi sitten kävin Ruotsissa katsomassa herventmatonta päätehakkuuta, osa hyvää tavaraa mutta paljon oli myös laatutappioita, kakasihaaraisia, monivääriä ja muutoin huonoja.

    Erikoisinta hakkuussa oli että otettiin vain kuusi ja mäntytukkia sekä pikkutukit. Kuituosuus jätettiin energiapuuksi.

    Pete

    Ehkei aivan yleisohjeeksi sovi tuo harventamatta kasvattaminen kuin kuvioille joilla ei tukkipuuta ole tulossa käytännössä lainkaan. Rauduskoivu tarvitsee tilaa järeytyäkseen ja ainakin yksi reipas harvennus on pakko tehdä. Kuusikoissa pärjättäisin yhdellä harvennuksella jos viimeinen tamikonhoito tehdään jämptisti. Ehkä kaikkein rehevimmillä rinnemailla voitaisiin mennä kokonaan ilman harvennuksia jos taimikonharvennuksessa runkoluku pudotetaan alle 1600kpl/ha tasoon.

    Männiköissäkin järeytyminen vaatii harvennuksia ainakin sen yhden.

    Harvennuskertojen vähentäminen tai kokonaan poisjättäminen edellyttää poikkeuksellista tarkkuutta taimikonhoitoihin. Energiapuuvaiheen mukaan ottaminen tärvelee koko ketjun.

    Varttuneiden +60v kuusikoiden harventamiseen kannattaa aina suhtautua varauksella runkoluvusta riippumatta.

    jees h-valta

    Vai tärvelee e-puu ketjun. Vaihda pete ketjua sillä siitä selkiät. Ehkä kannattaa vaihtaa nauhaakin samalla. Senverran tuntuu jumittavan päälle. Kuten olen maininnut ylispuustoinen koivikko ei luontaista kuusta juuri häiritse joten kun se poistetaan vaihtuu e-puun kasvatusketju ihan normi kuustosjumpaksi. ja viiskymppisestä pikku hiljaa poik niin alkaa tilinteko sujua. Toki vaatii rehevän maapohjan.

    suorittava porras

    Kiitokset Metsälehteen . Odotellaan mielenkinnolla sitä juttua.
    Mikon kertomuksesta sain sellaisen kuvan , että kuusikon kasvatuksen ruotsalaisversio vetää Jessenkin hiljaiseksi , puhumattakaan veli Antonista .

    ..tuosta energiapuuhommasta vielä sen verran , että Suomessa paras energialeimikko on kuusikon päätehakkuuleimikko . Ruotsissa mennään reilusti meikäläisen tason yli , kun puuta on 1500 mottia hehtaarilla (metsikön ikä runsas 50v ) . Oksamassaa kertyy hirvittävä määrä ja kuituosuus vielä tämän jatkeeksi ! 🙂 …ja Jesse on tyytyväinen , kun saa naposteltua 25 mottia energiaraippoja hehtaarilta .

    Ammatti Raivooja

    Onko lannoituksella jonkunlainen rooli näissä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 96)