› Keskustelut › Metsänhoito › Puun kaato

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 211)
1 2 3 … 19 20 21 22

  • Puun kaato

    Lähetetty: 6.1.2022, 10:55

    Merkitty: 

    Raivaussaha on hyvinkin tuttu laite, mutta moottorisahan käyttökokemukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Tämän johdosta pyydänkin mitä nöyrimmin neuvoja ja vinkkejä raadilta. Tuli haltuun entinen Vapon turvealue. Alueen laidassa 3-20 metriä (vaihtelee) tilan rajalta on niin iso oja, ettei sen yli mennä motolla. Tämä turvesuon ja rajan välinen välialue kasvaa paksuudeltaan 15-40 senttistä koivua, minkä alla on virkeän oloinen kuusialikasvos. Nyt tämä yliskoivikko olisi tarkoitus hakata.

    Moto kuulemma yltää ”ronkkimaan”, ilmeisesti ajamalla osittain jäässä olevan ojan päälle suurimman osan puista. Takimmaisia, eli lähimpänä rajaa olevia puita on kuitenkin kaadettava moottorisahalla ojaa kohti, mistä moto sitten yltää niihin. Suunnitelma on, että moto käy ensin tekemässä ne puut, joihin se ylettää. Sitten se menee viereiselle ”pääsavotalle”, jossa sillä mennee aikaa 2-3 päivää. Tällä välin maanomistajan tehtävä on hoitaa tämä moottorisahatyö. Lopuksi moto tulee käsittelemään nämä käsin kaadetut puut. Tämä rajalinja on kaikkiaan 1,6 km pitkä.

    Kysymys oikeastaan liittyy moottorisahan käyttöön ja puun kaatamiseen. Kuinka paksun puun kohdalla kannattaa tehdä kaatolovi? Oman (vähäisen) kokemuksen mukaan tietyn suuruinen puu kyllä kaatuu haluttuun suuntaan tekemällä kaatosahauksesta vähän viettävä haluttuun kaatosuuntaan. Valtaosin kaadettavat koivut ovat pystysuorassa, tai jopa vähän kallellaan kaatosuuntaan nähden. Pitäisikö joku vastasahaus tehdä aina halkeilu-/lohkeamisriskin takia? Suurin osa käsin kaadettavista rungoista lienee paksuudeltaan 15-20 senttisiä, mutta kappaleita on paljon ja aikaa käytössä rajallisesti.

    Tekijä
    jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kmo 11.1.2022, 12:58

    Taitaa ojien ylityksiä tulla useampi. Siis jos alue on tuo vähän niin kuin kännetyn E:n muotoinen palsta.

    https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=10&coord=507607.7949075893_6935740.98308198&mapLayers=24+100+default,90+100+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true

    Jätkä 11.1.2022, 13:16

    Ei puu aina kaadu haluttuun suuntaan ilman todella hyviä ja voimakkaita apukeinoja.

    Aikoja sitten: Tyynellä ilmalla katsottiin  ja arvioitiin puun painopiste. Puu kaatuu itsestään siihen suuntaan. Näin tekivät ”isät ennen”, ja kun hevosella ajettiin, puu saatiin kyllä kätevästi rekeen .

    MUTTA: ”Puun saa kaatumaan kolmeen suuntaan: Painopisteen mukaan – ja kummallekin sivulle. Näin tapahtuu ns ”Hallittu kaato”.

    Kaiken avansana on PITOPUU. Vaikka esim kolmekymmentäsenttinen runko on kallellaan jopa 90 astetta sivulle, oikein tehty kaatokolo ja oikean vahvuinen ( = n. 3 senttinen ja max levyinen) – pitopuu ohjaavat sen oikeaan suuntaan. Kun latvus on pari metriä sivussa kannosta, se menee sen verran ohi tarkasta kaatoloven osoittamasta suunnasta, ellei sitä ole huomioitu.

    Kun puu pitää kaataa käytännössä pystyynjätettävän puun ”taakse”, käytetään Koukkauskaatoa tai kallistuskaatoa, jossa pitopuu sahataan pois toisesta reunasta, puuta jopa kallistetaan sivulle. Kaatolovi on tarkalleen pystypuuta kohti. Väännetään puu vänkärillä nurin. Runko kiertyy pystyynjätettävän puun taakse: ”BANAANIPOTKU” – hihkui urheiluhullu työkaverini, jolle näytin ensimmäisen kerran tuon koukkauskaadon.

    Mutta turha näistä on teille kertoa, korkeintaan pari teistä käsittää, mistä on kysymys, vaikkakaan eivät osaa sitä noinvain tehdä.

    Kerran kaadettiin sellaisia yli viiden kiinnon Lehtikuusia maantien ojan takaa ja myös Rautatien vierestä. Silloin meillä oli Timberjakin 1010 työntämässä n. 8 metrin korkeudelta . HUOM puissa oli käytännössä kaikki oksat tiellepäin ja ne olivat lievästi kallellaan sinnepäin. Teleskooppijatkeella meni hienosti suunnitelman mukaan. Silloinkin oli runsas yleisö katsomassa.

    Oletteko keksineet, että kaatovänkärissä on suorakulma, ellei vartta ole ruhjottu sivuttain mutkalle?

    Visakallo 11.1.2022, 13:18

    On tullut joskus liikuttua tuolla seudulla. Yksi mielenkiintoinen paikka tuolta suolta n.10 km linnuntietä kaakkoon on Paasveden ja Kuvansin yhdistävä Kuivataipaleen museokanava. Se on ainoa paikka, missä Kymijoen vesistön ja Vuoksen vesistön vedet kohtaavat.

    jpjulku 11.1.2022, 15:47

    Kmo, kohteeseen kuuluu kiinteistöt 2-21, 4-0, 1-28, 1-26 (ja 1-20 vanhastaan oma tila).

    Visakallo, Kuivataipaleen museokanava on tuttu paikka. On tullut veneellä siitä mentyä, kun mökki on Suonteen rannalla.

    Jätkä, nuo ovat jo jatkokurssin juttuja! 🙂

     

     

    jpjulku 11.1.2022, 16:11

    Lisäsin pari kuvaa tuonne lukijoiden kuviin. Josko ne huomenna olisivat näkyvillä.

    jees h-valta 11.1.2022, 20:20

    Metsänmies oikeassa tuossa videon pätkän epäonnistumisessa. Jo tuo alkuun sahaamalla kiertävä liike kaatosahauksessa aivan turha ja tosiaan korkealta kaatoloveen nähden. Ja näytti että kaatolovikin jäi aika matalaksi. Tuossa vielä kun hosutaan rautaromun kanssa niin aika surkea yhtälö oli.

    Kasper 11.1.2022, 20:37

    Kyllä näin pitkästä kannosta olisi jo 1960-1970 luvulla tullut huomauttamista metsurille. Onhan niistä pitkistä kannoista monet joutuneet maksamaankin. Onhan niistä motonkin tekemistä pitkistä kannoista jouduttu maksamaan.

    Tolopainen 11.1.2022, 20:50

    Jätkällä taitaa olla asteet sekaisin kuin ennen Poutiaisella, joka väitti että veden kiehumispiste on 90 asetetta. Muisti sitten, jotta sehän on suorakulma.

    Kasper 11.1.2022, 21:10

    On kuitenkin tainnut vielä veden kiehumispiste pysyä entisenä näin korona aikaankin. Samoin suorakulma on edelleen 90 astetta. Ei korona voi aivan kaikkea muuttaa.

    mettämiäs 11.1.2022, 21:11

    Toinen tärkeä juttu Jätkällä oli aikanaan, että pitääkö vänkärissä olla hitsaussauma vai onko parempi ilman saumaa. Muistelen, että joku palstan kirjoittajista ohjasi tästä aiheesta Jätkän taas kerran päin kiviseinää…

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 211)
1 2 3 … 19 20 21 22