Keskustelut Metsänhoito Puun kaato

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 211)
  • Puun kaato

    Merkitty: 

    Raivaussaha on hyvinkin tuttu laite, mutta moottorisahan käyttökokemukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Tämän johdosta pyydänkin mitä nöyrimmin neuvoja ja vinkkejä raadilta. Tuli haltuun entinen Vapon turvealue. Alueen laidassa 3-20 metriä (vaihtelee) tilan rajalta on niin iso oja, ettei sen yli mennä motolla. Tämä turvesuon ja rajan välinen välialue kasvaa paksuudeltaan 15-40 senttistä koivua, minkä alla on virkeän oloinen kuusialikasvos. Nyt tämä yliskoivikko olisi tarkoitus hakata.

    Moto kuulemma yltää ”ronkkimaan”, ilmeisesti ajamalla osittain jäässä olevan ojan päälle suurimman osan puista. Takimmaisia, eli lähimpänä rajaa olevia puita on kuitenkin kaadettava moottorisahalla ojaa kohti, mistä moto sitten yltää niihin. Suunnitelma on, että moto käy ensin tekemässä ne puut, joihin se ylettää. Sitten se menee viereiselle ”pääsavotalle”, jossa sillä mennee aikaa 2-3 päivää. Tällä välin maanomistajan tehtävä on hoitaa tämä moottorisahatyö. Lopuksi moto tulee käsittelemään nämä käsin kaadetut puut. Tämä rajalinja on kaikkiaan 1,6 km pitkä.

    Kysymys oikeastaan liittyy moottorisahan käyttöön ja puun kaatamiseen. Kuinka paksun puun kohdalla kannattaa tehdä kaatolovi? Oman (vähäisen) kokemuksen mukaan tietyn suuruinen puu kyllä kaatuu haluttuun suuntaan tekemällä kaatosahauksesta vähän viettävä haluttuun kaatosuuntaan. Valtaosin kaadettavat koivut ovat pystysuorassa, tai jopa vähän kallellaan kaatosuuntaan nähden. Pitäisikö joku vastasahaus tehdä aina halkeilu-/lohkeamisriskin takia? Suurin osa käsin kaadettavista rungoista lienee paksuudeltaan 15-20 senttisiä, mutta kappaleita on paljon ja aikaa käytössä rajallisesti.

  • MaalaisSeppo

    Rane totesi edellä, että homma on niin hyvin suunniteltu, että pitäisi olla jo puolivälissä. Jatkaisin tähän, että on aloittamista vaille valmis.

    Hommaa voi hieman helpottaa jättöpuut. Niitäkin pitäisi jättää muutama kymmenen. Valitsee hankalimmista tapauksista jättöpuut. Aikaahan on ainakin viikko. Osan puistahan voi kaataa jo ennakkoon. Osan silloin, kun moto rouskuttaa kuvion toista päätä. Suurimman osan moton ollessa muualla ja osan, kun moto askaroi kuviolla kaadettujen puiden parissa. Kaataa sen, minkä ehtii. Kaivuria ym kalliita koukeroita ei kannata miettiä.

    Tolopainen

    Ihmettelen sitä, että joku ostaa Vapon entisen turvesuon, jos ei ole mitään kokemusta metsätöistä eikä mitään koneita. Pörssiosakkeet tai rahastot tuottaa paljon paremmin helpommalla hoidolla. Siinä koko pääoma alkaa tuottaa heti eikä vasta 30v päästä.

    Rane

    ”aloittamista vaille valmis.”

    Juuri näin.Parin tunnin askartelun jälkeen selviää onko urakan jatkamisessa mitään järkeä.

    Teufelin Zumi

    ”Puoliksi suunniteltu on hyvin tehty” vai ” Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.

    mehtäukko

    Yhtä vauhdikas homma kuin Visakallon tiedusteleman saarisavotan vanuttelu.

    Jätkä

    Tolopainen:”Mitäs sen väliä mihin suuntaan saa puun kaadetuksi, jos sahan saa pois toisella sahaamalla. Kyllä metsässä yleensä kuormaajalla puut saa liikkeelle, kun ne saa pätkittyä”.

    – Kyllä kai sen on väliä, jos puuta kaadetaan sen vuoksi, että Moto yltäisi jotenkuten sen latvaan kiinni.
    Tolopainen:”Minusta laippa on pilalla silloin kun siinä ei enää ketju pyöri kahden metallilevy välissä ja se on kierossa. Siinä ison puun tyvessä on muutaman tuhannen kilon vääntövoima.”

    – Puun tyvessä on silloin, kun saha jämähtää sahausrakoon – kummallakin puolen laippaa suht. pehmeät pinnat. Laipan raossa on melko tiheässä vetohampaita. Ei milloinkaan ole laippa litistynyt siinä vaiheessa niin, että se olisi vähääkään haitannut.

    Päinvastoin: Jos laipan ura on väljistynyt niin, että ketju hoipertelee, niin litistymisestä olisi vain iloa käyttäjälle. Litistyksessä usein teräketjun kaikki osaset painavat puuhun tarkan kopion kosketuspinnoista, sekään ei vaikuta mihinkään.

    Jos – ja kun – vänkäri on sahausraossa, ei terä edes puristu sahausrakoon.

    Opetelkaa hyvät hosuja-Pellet edes eritasosahaus, se vie tyveä kohti lisäaikaa ehkä 20 sekuntia, mutta saattaa tuoda voittoa tunteja. Pitäisi jokaisen, jolla sahanterä on jäänyt nalkkiin tyven ja kannon väliin, oppia yhdestä kerrasta käyttämään vänkäriä ja eritasosahausta. ( Ei koske Jeessiä, hän ei opi edes kahdessakymmenessä vuodessa omista töppäilyistään)

    Mainitussa tilanteessa pitää olla tosi-tollo, jos saa laipan kieroksi tai mutkalle ilman, että saha menee romukoppaan.

    Tolopainen

    Kuka on sanonut, että se tyven katkaisupinta olisi suora, siinähän voi olla pykäliä, kun on sahaillut eripuolilta. Jos 5t painoinen 25 m pitkä leveäoksainen koivun runko kallistuu tuulen voimasta laippaa vasten se on entinen sen jälkeen. Eikä kukaan saa enää puuta kaatumaan alkuperäiseen suuntaan.

    Nimetön

    Mulla kyllä Sthilin Rollomatic-ES-Light- litisty kerran pilalle pienen jäätyneen tukkipuun tyvellä, kyseisessä laipassa laipan keskusta muovia, laipan metalli reunat irtosi.

    arto

    Metsolan Metsäkoulu 50, Voimakanki. – YouTube      Siinä tolopaiselle vastaus.  Jos vänkä unohtuu kotiin.

    Tolopainen

    Ei tuossa mitään kankea olisi tarvittu. Sivustapäin lyötetään toisella puulla ja jatketaan kaatoja niin kauan, että alas menee. Konkelot tulee yleensä alas, kun jättää ne yönyli, tuuli heiluttelee sopivasti. Kerran oli yksi konkelossa koko talven, ei kaatunut ilman vinssaamista.

     

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 211)