Keskustelut Puukauppa Puun jalostus / polttaminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
  • Puun jalostus / polttaminen

    Kokikohan Pesonen aikoinaan puun polttamisen kilpailuna raaka-aineesta? Pesonenhan ensimmäisenä isoista johtajista totesi, ettei polttaminen ole puun jalostamista. Myöhemmin Jordankin lausunnoissaan on yhtynyt kuoroon.

    Klapeja poltetaan Suomessa 6,7 Mk-m3, Metsä Fibreen Äänekosken tehdas käyttää 6,5 Mk-m3 biolaitoksessaa. Onhan ne klapinpolttajat aikamoisia kilpailijoita raaka-aineesta. Lienekkö kellään tilastoa siitä, että kuinka paljon Metsäteollisuuden tehtaissa menee puusta polttoon ja kuinka paljon jää ”hyötykäyttöön”? Raaka-aine otetaan metsästä kuitupuuna aina 6 cm:iin saakka, joten siitä ainakin menee kuorittaessa suuri osa energialaitoksille polttoon.

     

  • Korpituvan Taneli

    Etsin Äänekosken uuden tehtaan mitoitustietoja, joita joskus puoli vuotta sitten lueskelin, ei nyt osunut hakuun.

    Sen verran löysin tuosta sähkön tuotannosta tietoa että nykyisen tehtaan sähköomavaraisuusaste on n. 135% ja uuden tehtaan suunniteltu luku olisi 240%. Aika paljon on kehitystä tapahtunut, sitten Kaskisten rakentamisen. Tosin me joskus Kaskisissakin laskimme että pienillä muutoksilla suunnitteluvaiheessa olisi sähköylijäämä ollut pajonkin suurempi. Suunnittelussa mukana olleet sanoivat että sähkön ylijäämä olisi ollut niin halpaa, ettei sitä kannattanut kasvattaa. Kyllähän se niin sitten käytännössä olikin, ainakin alkuun, piti melkein pyydellä että saataisko me nyt kumminkin työntää vähän sähköä valtakunnan verkkoonkin. Sillä vähällä ettei siitä sakotettu firmaa.

    ilmeisesti ylijäämän myynnissä on saatu aikaan paremmat sopimukset, kun sähkön tuotannon mitoitukset ovat tuota luokkaa. Tietenkin tuota ylijäämää jää aina sitä enemmän, prosenteissakin, kun laitosten koko kasvaa. Yksi merkittävä säästö omassa sähkönkulutuksessa tulee taajuusmuuttajatekniikan hyväksikäytöstä prosessin laitteissa. Sitä kaskisissa sovellettiin vain muutamissa korvausinvestoinneissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Sellutehtailtahan liikenisi kaukolämpöä hyvinkin suurille asutuskeskuksille. Äänekoskikin on tässä mielessä aivan liian pieni kylä. Tälläkin olisi melkoinen merkitys kokonaistaloudellisesti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kuusessa ollaan

    Äänekoskella onkin panostettu sähkön tuottamiseen, lisäksi energiaa tulee myös kaasun muodossa, joka käy liikennekäyttöön.

    oksapuu

    Paikallislehdessä näytti olevan (pitkästä aikaa) ison toimijan e-puun ostoilmoitus. Turun-seudun uusille lämpölaitoksille on ilmeisesti alettu ostamaan puuta…

    Lupailee menekkiä v.2018 harvennuskaupoille…

    Metsuri motokuski

    Totta se on että Äänekosken tehdas työntää sellaisia määriä kaukolämpöä ettei Äänekoski voi käyttää kaikkea. Sen vuoksi poltettava puujäte ajetaan jatkossa kuulemma Jyväskylään. Tämä osaltaan pienetää energialaitoksen omaa energiapuun ostoa. Hinta se on joka sanelee aika paljon.

    MMMDI

    Jos tehdas käyttää vuodessa 6,5 miljoonaa m3 puuta ja puun kuivatiheys on 400 kg/m3 on se kuiva-aineena 2,6 milj. tonnia. Saman tehtaan tuotannon ilmoitetaan olevan 1,3 milj. tonnia sellua vuodessa. Täten kuiva-aineesta puolet päätynee energiaksi jos tehtaalta ei portista muuta lähde kuin sellua.

    Jätkä

    Äänekoskelle kannattaisi rakentaa kasvihuonekylä, jossa voisi hyvin käyttää lämmön ylituotantoa. Kyllä kai puunkuorta voisi säilyttää sen verran, että vasta talviaikaan, kun lämpöä tarvittaisiin, sitä voisi tuottaa oikein tosimitassa.

    Kyllä kymmenenkin hehtaaria kasvihuoneita melko paljon lämpöä tarvitsee, eikä se ole mikään yläraja. Voisi Närpiön ”Tomaatti ja kurkku” siirtyä Äänekoskelle.

    Pete

    Kuusessa olija olija ei nyt ymmärrä haketuen oiston vaikutusta. Kun haketustuki poistuu, niin sahoilta kertyvän kuoren ja purun suhteellinen kilpailukyky paranee. NE menisivät siis paremmin kaupaksi. Kenen etu tämä sitten olisi? No varmaan sahojen etu, mutta selluteollisuus tietysti toivoo, että kun kuoren ja purun hinta nousee, niin sellutehtaalle menevän sahahakkeen hinta ei nousisi. Sahat pidetään siis elossa, mutta hakkeen hintaan ei tarvitse koskea.

    Minulle sopii hyvin tämä haketustuen lopettaminen. Entisestään vaan korostuu se, että vain ainespuuta kannattaa tuottaa.

    Korpituvan Taneli

    Kuule Jätkä, ei ne Närpiön kasvihuoneet siirtyneet Kaskisiinkaan, vaikka olisi lämpöä ollut tarjolla, ihan vieressä. Tosin siinä tehtaan kyljessä pari aika suurta kasvihuone yritystä oli.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Sitten pitää houkutella  yrittäjät ”Mynämäen Muna Ja Tomaatti – yhdistyksestä”. Myös jättikanalat  – ainakin broilerkasvattamot – tarvitsevat paljon lämpöä ja happea.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)