Tuossa on männynistutusta. Tuollaisia vastaavia on paljon. Lopputulos voisi olla vähän parempi jos raivaamalla pystyisi valitsemaan suuresta määrästä parhaimmat. 2000 taimen tiheys ei juurikaan anna varaa yhdenkään taimien menetykseen. Itse tavoittelen männylle aina parasta mahdollista laatua, muilla voi olla muita tavoitteita.
Mäntyä voi mielestäni istuttaa kaikille muille maapohjille paitsi lehtomaisille kankaille. Jos maassa kasvaa käenkaalia niin se on liian rehevää männylle. Maan ravinnetalouden pitää olla kunnossa, istuttamalla mäntyä typpirikkaaseen mutta muiden ravinneaineiden kohdalta köyhään maahan ei saa kuin ongelmia. Koivikot on monesti perustettu vanhoille pelloille, joissa on ravinteet pielessä ilman lannoituksia.
Itse olen nähnyt omin silmin hyvälaatuisia istutettuja männiköitä. Mänty rakastaa hyvää maata, se selviää huonommallakin maalla mutta ei varsinaisesti rakasta sitä. Mänty tykkää, että sillä on reilusti maata alla, muuten paalujuuren tekeminen on hankalaa. Paalujuuri ei uppoa kallioon. Männyt kasvavat kallioilla vain sen takia, koska muut kilpailevat lajit eivät niillä selviä hengissä.
Itse en istuttaisi kuin sen 2000 mäntyä hehtaarille. 3000 mäntyä alkaa maksamana reilusti rahaa ja ne kasvavat liian tiheässä ensiharvennusta ajatellen. Mielestäni jokaisen istutetun puun pitää mennä ensiharvennukseen asti. Rehevässä maassa männyn siemenillä on hankalaa, varsinkin koivikon alla heinien paine on liina kova mäntyjen siemenille. Kunnolla sulkeutuneessa metsässä (=tiheä kuusikko) siemenillä uudistaminen voisikin onnistua, koska männyt saisivat pari vuotta etumatkaa heiniin nähden.
Rehevällä maalla männylle ei helpolla saada aikaan kunnon laatua ilman karsintaa tai tiheää sekapuustoa, joka taas houkuttelee joidenkin mielestä hirvet taimikkoon. Hirvi ja puun laatukasvatus eivät muutenkaan sovi samaan yhtälöön (metsälöön).
Rehevällä maalla mänty ei pysty hyödyntämään kaikkia ravinteita maasta niinkuin kuusi, jolla saadaan maasta kaikki irti. Männyn suurin laatua heikentävä vika on nopakasvuisuus. Oksat eivät ole yhtä suuri harmi ja e. Ikkunateollisuus poistaa oksat sormijatkamalla. Suomalaisen havupuun suurin kilpailuvaltti on hidaskasvuisuus, miksi kilpailla rehevän maan istutusmännyillä kun keskiduroopassa puut kasvavat vielä nopeammin?
Laittaisin itsekin koivun jälkeen kuusta rehevälle maalle. Metsänviljelijän menetelmäpakissa pitää olla muitakin työkaluja kuin sokea kuusiuskovaisuus (sukua 70-luvun mäntyuskovaisuudelle). Aloittaja ei ole maininnut mitään maapohjasta, koivua on saatettu kasvattaa liian laihalla maalla…
Vähän pohjoisempana mänty voi olla hyvä vaihtoehto, ei pidä suoraan tyrmätä mäntyä vaihtoehtona. Nuorena männyt näyttävät aina rumilta, kauneus lähtee kehittymään vasta harvennuksien jälkeen kun lumi ja muut ulkoiset voimat lähtevät tiputtamaan surkastuneita alaoksia pois.
Sama holtiton sorkkaeläinlaidunnus haittaa männyn ja koivun kasvatusta. Alueella voi olla niin vähän sorkkaeläimiä, että sielä onnistuu hyvin myös männynkasvatus. Hirvikannat vaihtelevat jyrkästi alueiden välillä maan sisällä.
Mulla on kuvio jossa enimmäkseen koivua. Tarkoitus hakata ensi talvena aukoksi. Tuoretta kangasta ja metsäsuunnitelmaan merkitty kuusen istutus. On vaan niin hallanarkaa aluetta että jätän kuusen istuttamatta. Männylle olisi tarkoitus laittaa, tosin voisi tietenkin joitain satoja kuustakin hehtaarille. Eihän sitä tiedä vaikka lähtisivätkin hyvin kasvuun. Tuossa kun olen kävellyt omia ja naapureiden kuusen taimikoita katsellen niin ovat hallavauroiden takia surkean näköisiä. Se saa vähän araksi kuusen istutuksen suhteen.
Männyn istuttamista vältellään monesti aivan syyttä. Fakta on, että mt-pohjalla istutusmänty kehittyy todella hyvin. Männikön ensiharvennus on 5-10v aikaisemmin kuin kuusikon. Ainakin karummat mt-pohjat sopivat hyvin männyn istutukselle. VT-pohjilla pitäisi jo pärjätä kylvöllä. Luontaiseen koivuun verrattuna kertaalleen hoidettu istutusmännikkö on suunnilleen samaan aikaan ensiharvennuksessa ja harvennuksessa poistuma on isompi. Ja jäljelle jää tukkipuuaihiot, koivikoissa sitä sun tätä.
Nykyisiä 30-50v istutusmänniköitä ei pidä liikaa katsella kun nyt arvioi männyn istutuksen järkevyyttä. Taimimateriaali on kehittynyt 30v aikana huimasti (jalostus ja pottitaimet). Turvemaiden istutus ei tosin taida kannattaa kuin rehevimmillä pohjilla, joilla voi käyttää kuusta. Niilläkin tosin hallariski kannattaa arvioida. Männyntaimet maksavat vähemmän ja pikkupaakku on aivan ok. Hirvituhoriski on toki olemassa, mutta siinäkin on alueellista vaihtelua.
Nyt harvennusiässä olevat avojuuritaimin perustetut männiköt ovat valtaosin laadultaan kuitenkin kelvollisia. Harvennuksessa poistetaan huonoimpia ja jos kaksi harvennusta tehdään, niin todella harvassa ovat ne kuviot joilta ei kohtuullista tukkiprosenttia voi odottaa päätehakkuussa. Eihän niistä mitään puusepänpuuta hakata, mutta tukkia kuitenkin.
Caballista: ”Itse en istuttaisi kuin sen 2000 mäntyä hehtaarille. 3000 mäntyä alkaa maksamana reilusti rahaa ja ne kasvavat liian tiheässä ensiharvennusta ajatellen. Mielestäni jokaisen istutetun puun pitää mennä ensiharvennukseen asti.”
Metsälehdessäkin on ollut juttu kokeesta, jossa rehevälle maalle on istutettu 3000-5000 mäntyä. Ensiharvennus tehdään normaalia aikaisemmin, mutta hyvän kasvun takia hommaa ei ainakaan tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella pidä tyrmätä. Tuloksena on hyväkasvuinen ja laadukas männikkö.
Munullakin on tuollaista räkämänniköä kasvattavaa maapohjaa viitisen hentaaria, joista vanhin n.1,0 ha nyt 20 vuotias jäi aluksi tiheän koivuvesakon sisään ja ehtivät kasvaa 3..4 metrin mittaisksi. Tuo vesakko oli sellainen näköeste, että siinäpä ei taimien suoruutta osannut arvioida enkä osannut silloin edes kiinittää sellaiseen asiaan edes huomiota kuten nyt teen. Minulla nuo vanhimmat on vielä pahempia kuin ammatti-raivaajan linkittämä kuvan puusto, mutta suoraan kasvava aluskasvukuusikko näyttäisi sitten olevan se hyvälaatuinen kasvatettava loppupuusto, kun harventaa ensin räkämännikön nyt 10 m mittaisena ja sitten 15 vuoden päästä poistaa kokonaan.
Tuo ensimmäinen hehtaari on kyllä opettanut kantapään kautta sen, että rehevällä maapohjalla männyntaimien suoruus on joka kevät arvioitava ja käänneltävä ruoraan lumen painamat ja pidettävä vesakko kurissa että suoruutta voi arvioida.
Hyvää keskustelua ja eri näkökulmia on tullut tähän avaukseen.
Niinkuin Pete sanoi niin normaalisti mt:llä mänty menee hyvin. Itse olen männyn istuttamisen kanssa kuitenkin aina varuillaan ja kriittinen. Haluan olla maapohjasta täysin varma ennen männyn istutusta. Sen verran harmittaa ne 10 ha, mitä omilta tiluksilta löytyy 70- 90-luvuilla istutettuja männiköitä rehevällä mt:llä ja lehtomaisella kankaalla. Niistä ei montaa tukkia tule, joten menevät uudistukseen vajaa viisikymppisinä kun sattuu kone olemaan niillä main.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.