Keskustelut Metsänomistus Puun hintakehitys Suomen talousahdingossa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Puun hintakehitys Suomen talousahdingossa?

    Pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä madonlukuja tänään koko kansalle. Hyvinvointivaltiommekin kuulemma romahtassa velkaantumisen yhä lisääntyessä. Oppositiota ehkä edustava Vanhanenkin äsken A-tudiossa totesi, että kymmeniä tuhansia kuntien virkamiehiä meillä liikaa. Mitähän joku taho sanoo kohta puun hinnan alennustarpeesta vaikka ensi vuodelle?

  • putte

    Onneksi puun hinta määräytyy markkinoilla eikä hallituksen tai työmarkkinaosapuolten tai bilateraalisen kaupankäynnin viisivuotissopimuksilla. Puun hinta todennäköisesti olisi jälkimmäisissä korkeampi mutta olisihan se puuntuottajaa kohtaan melkoinen takaloikka 70-luvulle.

    Raimo

    Oppositiokin taitaa olla oikeesti huolisssaan tilanteesta. Mm Soini vaatii tiukasti keskitettyä tulosopimusta. Saattaa perusuomalaiset ja kepu joutua kohta hallitusvastuuseen, jossa kovin ikäviä asioita tulossa eteen.

    6 m3

    Nyt kylla komppaan Miisua. Tuo palkanalennus koskettaisi sellaisia jotka elavat koyhyysrajan alapuolella, joitten bruttotulo jaa alle 3000€. Nettotuloista puhumattakaan. Kurittaisi pahasti nuoria perheita joilla on pienia lapsia. Palkan alennuksia voisi vaatia noilta kansanelateilta jotka elavat turvattua elamaa korkeissa, hyvin palkatuissa viroissaan. Juuri niilta, jotka palkan alentamista vaativat.

    Puun takaa

    Nyt olemme Suomessa siinä tilanteessa, että poliitikkojen on pakko ottaa niilltäkin joilla on eniten otettavaa.
    Tähän asti ne, jotka ovat olleet turvatussa asemassa, ovat vain hyötyneet lamasta.
    Helposti syntyy vastakkainasetelma yrittäjien ja palkansaajien välillä.
    Todellisuudessa vastakkainasettelu menee näiden kummankin ryhmän sisällä.
    Suuri osa yrittäjistä elää erittäin pienillä käteen jäävillä tuloilla, eikä heillä ole juuri mitään sosiaaliturvaa.
    Samoin suuri osa työntekijöistä elää jatkuvasti talouden liipaisimella irtisanomisen pelossa.
    Yrittäjistä huomio kiinnittyy yleensä muutamiin menestyjiin, mutta viimeiset kaksi lamaa turvatussa palkka-asemassa seilanneet ovat saaneet olla ja valittaa aika rauhassa, ja vaatia leikkauksia kaikkein vähäosaisimmilta.
    Nyt tämä tie on käyty loppuun.

    pitkät neulaset

    Ainahan on maksettava – eikös juu?

    Motot riviin ja kaikki puu poikki mitä vähänkään lähtee – pihapuita myöten.
    Velkarahalla täytyy vielä kustantaa polttoaineet ja teräketjut – mutta saataisiinko tällä viulut maksettua?

    Tundralla pesii ainakin tundrahanhi sekä tämä suomalais-ugrilainen 5 miljoonainen kansa.

    Piällysmiehiä operaatioon ei parane palkata liikaa – saattaa mennä velan puolelle.

    pitkät neulaset

    Yhteiskunta siis maksaa erllaisten avustusten muodossa lämmityksen,valon jne,jne monelle suomalaiselle.

    Nämä yhtiöthän pyrkivät tekemään tietenkin tulosta siinä kaiken hääräämisen ohella.
    Olisko moraalisesti oikein keskustella miksi valtion ottamalla velalla
    lihotetaan osakkeenomistajien pussia?

    Onko valtio esim. tukenut energiantoimittajia ottamallaan ulkomaanvelalla – nyt sitten ottaa lisää velkaa ,että voi tukea
    loppukäyttäjiä energialle?

    Olisiko halvempaa valtiolle omistaa ydinvoimala – hinnoitella energia
    halvemmaksi – ja näin samalla luoda todellista kilpailua alalle?
    Valtiohan kuitenkin täytyisi pyrkiä taittamaan velkaantuminen.

    ihmettelijä

    Sellutehtailla menee ainakin hyvin, tehtaat pyörii täysillä ja hinta nousussa.

    kepa

    hyvä keino suojautua huonoja aikoja vastaan on hommata varallisuutta jota pystyy aina tarvittaessa realisoimaan esim.tekemällä puukauppoja.Vielä jos pystyy hommaamaan monta tulolähdettä niin aina on jostakin tuloja millä elää.Myös kassavirta pysyy hyvänä jotta pystyy tarvittaessa tekemään äkillisiäkin investointeja jos tarve vaatii.
    Suurin osa ihmistä saa itsensä ahdinkoon kuluttamalla kaiken mitä tienaa ja ostamalla kaikki velaksi(esim.sohvat,televisiot,autot).Eikä auta vaikka palkka nousee aina kulutetaan vain enempi ja tehdään enempi velkaa kulutustuotteille.Sitten kun lähtee työpaikka ollaan kusessa.
    Olisi tärkeää oppia tietämään mikä on velan ja varallisuuden ero.Jos ostat varallisuutta joka tuottaa niin sinulla ei käytännössä ole velkaa ja sitten ostat niitten tuottoilla(telkkarit,sohvat,autot ynm.).
    Yksinkertaista eikö totta.Eikä tarvitse olla valmiiksi äveriäs alottaakseen,ainoa mitä pitää osata on tietää velan ja varallisuuden ero.

    Kurki

    Miisulle ka kuusmottiselle sanoisin, että kyllä ne ongelmat ovat siellä palkkapuolella.
    Suomen ollessa omalla markalla, markka devalvoitiin noin 5 vuoden välein 20..35 prosentilla.
    Syy devalvaation oli metsä ja metalliteollisuuden kilpailukyvyn palauttaminen, jotta vienti tulisi taas kannattavaksi ja alkaisi vetää.

    Kilpailukyky meni aina kilpailujamaita esim. Saksaan nähden noin 5% korkeammilla palkankorotuksilla vuosittain.

    Suomen hintakilpailukyky oli hyvä ja palkkataso 0,75 Saksan tasosta, kun Suomi liittyi euroon vuonna 2002.
    Nyt taas törmätään tänä päivänä tähän samaan vanhaan ongelmaan eli Suomen hintakilpailukyky on mennyt kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Vienti ei vedä, sillä suomalainen tavaran valmistaminen täällä Suomessa korkean palkkatson vuoksi ei kannata.
    Yritykset irtisanoo ja työttömyys kasvaa.

    Nyt te sanotte, että kilpailukykyä ei voi palauttaa palkkoja alentamalla.
    No miten se sitten tehdään.
    Jos ei tehdä, niin koyhyys ja työttömyys vain kasvaa Suomessa.
    Devalvaatiomahdollisuutta Suomella ei nyt ole, mutta vastustaisittekö devalvaatiotakin, joka on sama kuin palkkojen alentaminen devalvaatioprosentilla?
    Markalla ollessa ay-liike ja vasemmisto vastusti aina devalvaatiota eli kilpalukyvyn palauttamista, joka oli mennyt kilpailijamaita korkeammilla palkankortuksilla.

    Nyt Suomessa on Saksan palkkataso.
    Ikävä kyllä koskaan Suomessa ei voi palkat olla keskuksen eli Saksan tasoa, siillä Suomi on syrjässä, tuottavuus pienten kotimarkkinoiden takia on aina Saksaa alempi ja suomalainen tuote on saksalaista aina vähemmän tunnettu.
    Oikea Suomen palkkataso on ikuisesti 0,75 Saksan palkkatsosta.

    Mikä se teidän ratkaisu sitten on, jotta kilpailukyky saataisiin palauttua ja suomalainen teollisuustuote maailmalla taas kävisi kaupaksi.

    6tukki

    Palkkataso on vain osa tuotteiden kilpailukyvystä. Väittäisin palkkatasoa suuremmassa roolissa olevan tuotteiden innovatiivisuuden ja jalostusasteen.

    Paljon puhutaan, kuinka Suomen palkkataso on noussut eurooppalaisten kilpailijoidemme yläpuolelle. Tosiasiassa esimerkiksi Belgiassa, Alankomaissa, Sveitsissä, Saksassa, Irlannissa, Tanskassa ja Norjassa on Suomea korkeampi palkkataso. Isossa-Britaniassa ja Ruotsissa palkkataso on suurinpiirtein tasoissa Suomen kanssa.
    Näin ollen muilla tekijöillä kuin palkkapolitiikalla voidaan maamme kilpailukykyyn vaikuttaa enemmän.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)