Keskustelut Puukauppa Puun hinta: Suomi vs. Viro

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
  • Puun hinta: Suomi vs. Viro

    Tervehdys,
    Katselin tuossa tilastoja Viron ja Suomen osalta:

    Esimerkiksi kuusitukin osalta vuonna 2013 hinnat vaihtelivat Virossa 55-59 euron väliltä kuutiometriä kohden.
    Suomessa keskimääräinen hinta oli vuonna 2013 koko maan osalta 54,35 euroa.

    Eli ei siinä mitään. Samoissa hinnoissa siis pyöritään.

    Mutta:
    Virolaisten keskitulo tulonsaajaa kohti oli 839 euroa kuukaudessa (2011 tilasto).
    Suomalaisen tulonsaajan keskitulo (2011) oli 2213 euroa kuukaudessa.

    Eli puun hinnan suhteen Suomi ja Viro kulkevat samalla polula, mutta suomalainen tulonsaaja tienaa n. 2,6 kertaa niin paljon kuin Virossa.

    Mistä johtuu, että Virossa puuntuottajalle maksetaan näinkin hyvin, mutta Suomessa puun hinta kulkee samalla uralla kuin Virossa?
    Ovatko virolaiset puunjalostajat jotenkin etevämpiä kuin suomalaiset vastineensa, koska puun hinta suhteutettuna väestön keskituloon on näin korkea Virossa?

    Lähteet: stat.fi, stat.ee, metla.fi

  • jees h-valta

    Olen minä mhy-maksuakin maksanut vaikken ole sitäkään tarvinnut. Minulla on varaa näihin kannatusmaksuihin. Silti saa lopettaa kaikki tyynni.

    jees h-valta

    Pitää muistaa kuitenkin että saman hohousyhteiskunnan kasvatti minäkin olen. Mutta järjenkäytön saa aloittaa aivan itsenäisesti koska vain. Siihen ei tämä nykymalli enää kielteinen ole.
    Metsätaloudessa tosin olin aivan hämmästynyt alkuaikoina kun ”holhoajat” yrittivät juosta perässä työmaata myöten ja saada kaikki rahastushallintaansa.

    abietis

    Kuka se nyt niin ääliö on että työttömyyskassalle haaskaa rahansa, puhumattakaan ammattiliitoista.
    Kyllä tekevälle ja osaavalle aina työtä löytyy. Ja hyvälle tavaralle ostaja ja hyvä hinta. Laiskat joilla ei selkä työlle taivu maksaa kassamaksuja.
    Kommunismia kaikki týynni. Niin myos MHY.
    Ei tässä metsänhoidossa mitään politrukkeja tarvita.
    Markkinavoimat korjaavat virhetilanteet väistämättä.

    Aimo Jortikka

    Paljos Virossa hakataan vuosittain? onko edes 1/10 Suomen hakkuista?

    Korpituvan Taneli

    Aimo Jortikka:
    ”Paljos Virossa hakataan vuosittain? onko edes 1/10 Suomen hakkuista?”

    Kysyit samaa asiaa jo edellisellä sivulla ja heti seuraavassa viestissä Petri sinulle vastasi:
    ”Viro: 10.770.760 m3.
    Suomi: 28.195.000 m3”

    Yllättävän suuri on Viron hakkuumäärä Suomeen verrattuna, peräti 38,2%. Osasyy kai on se että puu kasvaa siellä vähän toiseen malliin kuin täällä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Eikös Suomen kokonaishakkuut ole 40-50 miljoonaa mottia vuodessa?

    Korpituvan Taneli

    Puun takaa:
    ”Eikös Suomen kokonaishakkuut ole 40-50 miljoonaa mottia vuodessa? ”

    Metlan tilastot sanoi Petri lähteekseen, tiedä sitten.

    Sinänsä tuon Viro/Suomi suhteenkin mukaan voisi tuo Suomen luku tosiaankin suurempikin olla.

    kuuklasin ja löysin kyllä jopa 60 miljoonan motin vuosia Metlan sivuilta. Eli Viro yltää johonkin 18%, jos tuo Petrin Viron tieto pitää pakkansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    TTL

    Minun ymmärtääkseni Viron hakkuut ovat olleet keskimäärin noin 9 miljoonaa kuutiota vuodessa.
    Erityisesti ihmetyttää kuitupuun jatkuvasti selvästi parempi hinta kuin Suomessa vaikka juurikaan kuitupuuta käyttävää teollisuutta tasavallassa ei ole. Nyt mielestäni siellä on jopa lievä matalasuhdanne kuidun suhteen, mutta järkevillä hakkuukustannuksilla havukuidulle saa 22-23 euroa/kuutio tulevalle kannolle.
    Tukin osalta, jos yhtään pystyy kontrolloimaan hakkuukustannuksia, ollaan oltu lähes aina enemmän tai vähemmän Suomen hintatasoa korkeammalla. Kuten edellä mainitsin havutukin sahahinta 78 euroa, pikkutukin n 60 euroa, koivun tyvitukin loppuhinta yli 100 euroa.
    On tietysti mainittava, että koivutukin (hyvän) saanto on aika pieni. Pienempi kuin Suomessa.

    Timppa

    Sieltä Metlasta löytyi tällainen tieto vuodelta 2012 (se 28 miljoonaa oli jotain yksityismetsien kauppoja):

    Teollisuuden puutavarakäyttö:
    kotimaasta 53,01 miljoonaa m3
    tuontipuu 8,47 miljoonaa m3
    yhteensä 61,48 miljoonaa m3

    Energiapuu:
    pientalot 5,36 miljoonaa m3
    lämpölaitokset 3,96 miljoonaa m3
    yhteensä 9,32 miljoonaa m3

    Siis yhteensä kotimaasta runsaat 60 miljoonaa m3 eli 60 % vuotuisesta kasvusta.

    Eipä tuolla lämpölaitosten energiapuulla näyttäisi olevan kovin suurta kansantaloudellista merkitystä, kun haittapuolelle väistämättä tulee usein ongelmat tukkipuun kasvatuksessa.

    Korpituvan Taneli

    Älä murehdi Miisu, koirat haukkuu, mutta karavaani vain kulkee.

    Suomessa on vain kourallinen ihmisiä, jotka eivät ole päässeet osallisiksi ammattiyhdistysliikkeen ajamista etuuksista. Kun katsotaan pitkällä horisontilla niin aina ylempiä toimihenkilöitä myöten on hyvää tullut ja paljon.
    Ulkona ovat vain ne joilla suku on vähintään kolmessa polvessa ollut oikein kunnolla omistavaa luokkaa. Nämä nuoremmat rikkaatkin, heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat jossain vaiheessa nauttineet ay liikkeen tuloksista.

    Yleissitovuus oli aikanaan hyvä uudistus, mutta pitäisiköhän se poistaa ainakin hetkeksi, niin YTK:laisetkin näkisivät mikä on tilanne.

    Tämä Yleissitovuus toimii sateenvarjon tavoin. Rokotukset ovat hyvä vertailukohta, kun rokotettuja on joukossa tarpeeksi, rokottamattomatkin ovat suojassa, kunhan pysyvät kotimaassa.
    Ay liikkeeseen kuuluvat takaavat suojan myös YTK:laisille, yleissitovuuden sateenvarjon alla.

    Pidähän Miisu lippu korkealla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)