Keskustelut Puukauppa Puun hinta Ruotsissa

  • Tämä aihe sisältää 184 vastausta, 31 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 184)
  • Puun hinta Ruotsissa

    Tuli mieleen kun olin viime kesänä 2 viikkoa Keski-Ruotsissa metsäpaloalueella komennuksella jälkisammutuksessa/vartioinnissa että mikä on puunhintataso Ruotsissa. Netistä en löytänyt kuin jotain tienvarsihintoja eikä tullut kysyttyä paikallisilta Bervig Skogin joka on StoraEnson osakkuusyhtiö henkilöiltä tuota asiaa. Niin ja eikös Suomesta länsirannikolta viedä kuitupuuta Ruotsiin…näin luin jostakin.

  • Musta miäs

    Eikö siellä käytetä motomittaa ollenkaan vaikka valtaosa motolla tehdään. Jäisi muut mittatavat kun vaikuttaa niin raskaalta toimintatavalta. Sen ymmärrän kun teen tai tekevät hankintakauppaa niin tehdasmittaus käytössä. Tarjouksien vertailu tosiaan…miälenkiintoista.

    Jovain

    Ruotsissa käytetään pystykaupasta nimitystä tienvarsihinnoiteltu hankintakauppa, jossa myyjä ostaa korjuupalvelun ostajalta ja ostaja on vastuussa hakkuusta ja kuljetuksesta tehtaalle ja niiden kustannukset vähennetään puunmyyjälle suoritettavasta loppumaksusta. Sama asia kuin Suomen pystykaupassa tehdään. Ilmeisesti Ruotsissa on julkista, Suomessa taas ei ole.

    Ruotsissa on riippumaton mittausorganisaatio, joka mittaa eripaikoissa, kuten metsässä, mittausasemalla, tehtailla.  Motomittoja on vain 2-3 %, niin tuossa Ranen linkissä sivulla yhdeksän kerrotaan.

    Jovain

    Tuohon Metsuri motokuskin kysymykseen. On kyllä tiedossa mitä metsänomistajan oma korjuu omalla koneella ja omassa metsässä maksaa. En ihmettele myöskään tuota kritiikkiä, mutta kustannusten maksaja kiinnostaa. Kerroppa Motokuski mistä se kustannusten maksaja löytyy. Eihän samasta asiasta voi olla kahta eri totuutta.

    Tolopainen

    Ruotsissa työmarkkinatkin toimii hiukan toisin kuin Suomessa, siellä on suurempi tasa-arvo. Täällä lähdetään siitä, että maksaja päättää ja muut vikisee. Suomessa toiminta on tehokkaampaa, siksi täällä käytetään motomittaa ja lähtökohta on edulliset kustannukset. Puita ei kuljetella mihinkään mittausasemille puolueettomaan mittaukseen, se juuri osoittaa Ruotsin ja Suomen eron, se ei käy aatelisen arvolle, että ostajan kone mittaisi puut. Suomessa metsäpatruunan arvolle  sovi, että muut kuin omat urakoitsijat mittaa hänen ostamansa puut.

    Jätkä

    Kannattaisi ehkä huomioida, että Ranen linkittämä juttu on esihistorialliselta ajalta, eikä sillä ole enää todellisuuspohjaa.

    Jovain

    Mikä vanha tuo 2015 tehty selvitys on. Eihän pystykauppa Suomessa, sitäkään ei pidetä vanhana, vaikka onkin vuosikymmenien takaa. Tuskin Ruotsikaan tekee poikkeusta tässä. Jätkällä voi olla paremminkin tarve osoittaa todellisuus epätodeksi. Sellainen tarve on monella tällä pastalla.

     

    sitolkka

    Yksi pikavoitto metsäkoneessa saa helposti sen oman puuhastelun aina sen vuoden osalta reilusti tappiolle. Täytyy muistaa, että koneilla puuhasteluun liittyy jo enemmän sitä yritysriskiä kuin huskin kanssa heiluessa.

    savo’ttamies

    Niinhän se aina menee ”pienet koneet pienet tulot , isot koneet isot tulot ”

    Ei niitä motoja omiin hankintoihin puuhastelijat hommaa.

    Pari hyvää linkkiä Metsäteholta, edellisiltä vuosita , mutta suuntaa antavia. Tuskin erot paljon muuttunut vuosien mittaan. Noilla teollisuuden maksamilla taksoilla hankintahakkaajakin  pärjäis, kun koneissa ei ole satojatuhansia rahoja kiinni.

    http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/Tuloskalvosarja_2017_01a_Puunkorjuu_ja_kaukokuljetus_vuonna_2016.pdf

    http://docplayer.fi/9770605-Puuhuollon-kustannukset-suomessa-ja-ruotsissa-1992-1996.html

    Metsuri motokuski

    Jovain kyseli kustannusten maksajaa. Minusta aika helppo asia. Yleensä kustannustenmaksaja on se taho kenen kanssa neuvotellaan sopimus. Jos puunmyyjä on korjuun maksaja niin kaiketi hänen kanssaan olisi neuvottelut käytävä. Tietenkin ajatusta voidaan ketjuttaa vaikka kuinka pitkälle että saadaan mieleinen vastaus. Jos jovain tietää mitä oma korjuu maksaa niin ei kai hän usko että teollisuus on valmis korjuusta maksamaan enemmän kuin yleinen kustannustaso on. Olen ymmärtänyt että jovainin perimmäinen ongelma on että myyjä ei voisi suoraan myydä puita (tasaarvoinen toimittaja) teollisuudelle enemmän kuin hinta. Näinhän asia ei ole.

    Rane2

    Minkälainen muuten olikaan tämä Jovainin koneketju?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 184)