Ruotsissa ei ole metsien pienomistusta jos Jovainilla olisi 40000ha metsää kuten Ruotsissa saattaa yhdellä tilalla olla. Tuskin kauppatapa olisi mikään ongelma. Hakkuut tekisi viisi omaa koneketjua.

Toimituskaupan pelimerkit Suomessakin ovat olemassa, esim. Mhy:n korjuupalvelun kautta. Siitäkään ei ole epäilystä, etteikö toimi myös pienemmillä pinta-aloilla ja yhteistoiminnassa. Ongelmahan on se, että toimituskauppa Suomessa torjutaan pystykaupalla, jossa ei mitään kannatettavaa olekaan. Klusterin toimintaa pyöritetään pystykaupparahoilla, jota ongelmaa esim. Ruotsissa ei ole. Ongelma on myös punavihreät Suomessa, jotka hevin eivät luovu etuuksistaan.

Pystykaupan nimeen vannovat eivät huomaa sitä, että omia maksamiaan rahoja sieltä nostavat ja uskovat ne rahat perittävän jostain muualta, lopputuotteesta. Toki markkinat määräävät lopputuotteen hinnan, mutta tuskin välistä vetojakaan sallitaan.

Puuki siitähän ei ollut kysymys. On nähty ja koettu ja on toiveajattelua Suomalaisessa puukauppajärjestelmässä. Kysymys oli toimituskaupasta Ruotsin malliin. Tuskin on estettä, etteikö toimi myös Suomessa?

Kiitos kommentista Jovain, ymmärrän ehkä mitä ajat takaa. Metsänomistajat kyllä käyttävät äänivaltaa metsänhoitoyhdistyksissä, eli kehittävät niitä haluamaansa suuntaan. Toistaiseksi on päästy niin pitkälle, että puun myyjä voi halutessaan ostaa korjuun korjuupalvelulta, ts. ostajan korjuulle on siinä mielessä jo olemassa vaihtoehto. Mhy voinee etsiä myös hankintapuulle ostajan, jos sellaiseen on tarvetta. Mhy harjoittaa myös toimituskauppaa ja tätä voitaisiin varmasti laajentaa. Tässä olisi muun muassa se etu, että pieniä puueriä voitaisiin yhdistellä, mikä helpottaisi erikoispuun kuten ylijäreän tukin kauppaa.

Eihän parempaa kauppatapaa olekaan kuin pystykauppa, 40% rahoista on tilillä kasvamassa korkoa 7% vuodessa ja puut kasvaa  kesällä metsässä, jos eivät tee hakkuuta. Hinta on paperilla ja yhtiön on tehtävä hakkuu sopimusaikana tai maksettava kauppasumma molempi käy mitään kiirettä ei ole.