Katsoin uudet satamahinnat havukuidulle Virossa Pärnu/Kunda 2.9. alkaen. Koivukuituhan seilaa aivan omissa sfääreissään, mutta nyt havukuidutkin ovat jo suomalaisessa tukin hinnassa.
Ruotsalaiset ovat edelleen vähän vauraampia, kun pystyvät maksamaan Pärnussa 86 euroa kuutio. Kundassa ilmeisesti Suomeen liikutettava havukuitu maksaa 84 euroa kuutio.
Mielestäni edelleen puuta saadaan rekalla 100 km kuljetettua noin 7 euroa kuutio eli, jos havukuidun hankintahintaan, vaikka nyt 35 euroa, lisätään alustavasti tuo 7 euroa ja vähän hallintokuluja, niin veikkaan 45 euroa tehdashinnaksi Suomessa.
Koivutukit ja mäntytukit varsinkin on olleet tukkipuista lähes aina alihinnoiteltuja pohjoisessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osin Pohjanmaan kangasmailla. Laadukkaat mä-tyvitukit erityisesti.
Virossa koivutukkien varastohinta on nyt yli 200 € motti. N. 60-70 % siitä olisi ihan kohtuullinen hinta, jos täällä saisi edes sen.
Ensin pidettiin puun hinnat täällä alhaisella tasolla venäjän tuonnilla nyt yritetään samaa baltian tuonnilla, toivottovasti ei onnistu tällä kertaa, onneksi baltian tuonnilla on rajansa ja myös ruotsalaiset ja muut ostaa sieltä, onnea heille hyvistä hinnoista..
Kun katsoo metsäteollisuuden tulosjulkistuksia, kyllä puun hinnassa kiristämisen varaa on. Vertailussa Viroon pitää muistaa että siellä mittaus tapahtuu kuoren alta eli kuoresta ei makseta (kuten Mikko Riikilä totesi uudessa Metsälehdessä). Tämä on sinällään hieman hassua että kuori tulee kaupan päälle: kyllä sekin kelpaa energiaksi.
Voisi olla jo varaa nostaa myös kotimaisen puun kantohintaa koska n. 2 viime vuonna on tullut sahateollisuudessa ja sellupuolellakin kaikkien aikojen parhaat tulokset. Tulosparannukset on olleet n. 100 %:n luokkaa. Mistään kiristämisestä ei ole siis kysymys puheilla tasapuolisemmasta hintapolitiikasta myös kotimaisen puun hinnoissa. Puun kantohinnan kohtuullinen nosto vaikuttaisi muuhunkin (=mm. tavan kansalaisten ostovoimaan ja sitä kautta myös muuhun talouteen, puuhuollon olosuhteiden parantamista myöten ) kuin vain mitä metsäteollisuusyritysten huipputulojen vaikutus on mahdollisesti kansantalouteen.
Kuoren päältä mittaus voitasiin ottaa toki sekin huomioon hintatasojen vertailussa, jos kuori olisi arvotonta tai vähäarvoisempaa mutta kun ei ole . Kevyt kuution puunkuorisäkki esim. marketissa kustantaa vähintään n. 100 €. Energia-arvokin taitaa olla ainakin koivun tuohella parempi kuin puulla.
Liekö tuosta metsänomistajien rahan käytöstä tehty tutkimuksia. Monet metsänomistajat on jo sen verran iäkkäitä että eivät juurikaan enää rahaa isommin käytä. Rahan tarve on ihmisellä suurimmillaan nuorena kun on perhe elätettävänä ja jaksaa muutenkin olla enemmän aktiivinen tässä maailmassa. Monet perivätkin metsää vasta eläkeiässä kun suomalaiset elää niin vanhoiksi nykyään. Perittävä elää sata sata vuotta ja perillinenkin on jo liki 80-vuotias, niin sekin on arkipäivää Suomessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.