Keskustelut Puukauppa Puun hinta

  • Tämä aihe sisältää 204 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 204)
  • Puun hinta

    Jos käytetään prosin mittana 7 cm ja tukin 14 cm … siinä on nelinkertainen tilavuusero … jos myyn kuution propsia niin voisin saada siitä vaikka pyöreästi 15€ kuutio … ja vastaavasti tukista 60€ kuutio … nyt nää firmat haluaa ostaa juuri alle tukkimittaista metsää …  jos myyn molempia 1000 m3 niin toisesta kaupasta saan 15000 ja toisesta 60000 … ? Vai laskinko oikein … ??

  • Tolopainen

    Yleensä yläharvennuksen jälkeen metsän jäävänpuuston arvo on pienempi kuin poistetun tukkipuuston.

    Puuki

    Mehtäukon esimerkkihän oli 2-jaksosen metsän ylispuiden poistosta eikä mistään jk:sta ollut kysymys.    Puustopääomakuluja  arvometsäläiset kertoo välttävänsä mutta unohtuu laskea pääomakulut jäävälle puustolle aloitusvaiheessa joka yleensä on päätehakkuukohde.  Kaikki ei vaan tajua jutun juonta miten tietämättömiä koijataan jk:n opeilla mukavilla laskelmilla.

    Kannattaa kyllä myydä juuri tukkipuuvaiheeeseen tulevat puut vasta muutaman vuoden päästä mutta ei siihen mitään jk:ta tarvita kuin poikkeustapauksissa, joissa olosuhteet ja  jäävä puusto on siihen sopivaa.

    Jos pystyyn jätetään päätehakkuussa se norm. jk:n n. 80 mottia/ha , niin tottahan niillä puilla  on myös pääoma-arvo olemassa.  Se arvo on optimitapauksessa n. 1500 €/ha.  Se jää saamatta + heikomman kuutiohinnan takia lisää.  Niille rahoille vaihtoehtonen tuotto voi olla sitten sen mukainen mihin ne on sijoitettu tai vaikka syöty napaansa,  tarpeen mukaan.

    Tolopainen

    Ihmetyttää siinä mehtäukon jutussa pylväspuiden juontaminen tyvi edellä. Kyllä ne ennen juonettiin ferkulla latva edellä-60 luvulla ja istutettiin mäntyä tilalle. Nyt alkaa olla tukkimetsää.

    Perko

    Prosessituotannossa on halpaa puolivalmistetta jotka kasvavat lisäarvoa 400%  seuraavaan  myyntiin.  Sitä ei voi jonkun kalloon mahduttaa. Mörkö vie kaiken ellei osta jalostustaimia ja kaivele kekoja.

    Puuki

    Kun uudistusvaiheessa on kantohintaero esim. 300 motin leimikossa n. 1200 € sen hyväksi (uud.kulut 1500 ym. on vähennetty), kun on tehty päätehakkuu, niin 20 vuoden päästä se 1200 e on 6%:n korolla n. 3800 € . Tarvitaan siis n. 76 mottia harvennushintaista tukkia jotta se olisi kompensoitu.     Samaan aikaan 2. ve:n taimikko on varttunut jo hyvään 2-khl:n  kasvukuntoon ja odottelee harvennusta / e-puuharvennus on jo tehty.   Jk:n parempi kannattavuus  haihtuu odotusaikaan.  Se ei mahdu paksupäisimpien kalloon , useimmille mennee jakeluun.

    A.Jalkanen

    Hyvän latvuksen omaavan (yläharvennuksessa tai jk:ssa) hakkaamatta jätetyn puun arvokasvu voi helpostikin päihittää vaihtoehtoiset sijoitusmuodot.

    Perko

    Tukinpoiston jälkeen jäävä puusto on enimmäkseen propsipuuta 15 -18 cm.  600 /ha , arvo noin 600 € . Tämä on virtausta tuotannossa jossa ei ole alkua eikä loppua.   Pyrkimys on saada optimi kiihtyvyys  myyntiin tulevissa puissa ettei metsä tukkeudu taimista ja  liiallisesta lepästä.  Hyvältä paikalta tulee myyntiin kahdeksan vuoden sykkeellä  sahapuuta , pylvästä ja polttopuuta lisäksi.   Tasaisesta tuotannosta on  mahdollista  tehdä sopimus sahan kassa, että hinta on siedettävä.

    Puukin näkemät korot  ovat huuhaata,   kuviteltuja pääomia joita ei ole sijoitettu ei ole saatavissa hänen unessakaan. Ovat kuitenkin paljaaksihakkuussa  jälkihoitoineen varmaa menoa 50 vuotta.

     

    Puuki

    Jäävää puustoa pitää olla riittävästi ja sopivan kokoisia, että metsä ei jää liian vajaatuottoseksi.  Siksi optimitilanteessa joukossa pitää olla myös pikkutukin kokoista puuta kuitupuun ja taimien lisäksi riittävästi .

    6-6,5 % :n korkoa saa mm. MG:n osuussijoituksista ja muutamasta asuntorahastosta ~ saman verran, joissa allekirjottaneellakin on ollut sijoituksia jo yli 5 vuoden ajan ja on edelleen.

    Perkolla on liian negatiivinen käsitys tasaikäisestä metsänkasvatuksesta ja liian optimistinen luulo jk:n tuottavuuden paremmuudesta.

    Panu

    Ne jatkuvan kasvatuksen ohjeet mitä minä olen lukenut painottavat sitä, että puusto pysyy koko ajan erirakenteisena eli isoja puita jätetään. Tämä kai selittää sen, että 60% puuston arvosta jäi metsään yläharvennuksen jälkeen todellisen elämän esimerkissä.

    Kaksijaksoinen kasvatus on sitten eri menetelmä.

    mehtäukko

    Tolopainen. Ei tarvitse ihmetellä ”tyvi edellä…” Kun puuta ajetaan kuormaa kantavilla metsätraktoreilla eikä rattorilla, tottahan tavara pysyy kuormassa niin päin. Ja jos kuskin on käänneltävä niitä 8-12 metrin pylväitä harvennusmetsässä toisin päin, alkaa olla naurussa pitelemistä tai loppu lähellä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 204)