Keskustelut Puukauppa Puun hinta

  • Tämä aihe sisältää 204 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 204)
  • Puun hinta

    Jos käytetään prosin mittana 7 cm ja tukin 14 cm … siinä on nelinkertainen tilavuusero … jos myyn kuution propsia niin voisin saada siitä vaikka pyöreästi 15€ kuutio … ja vastaavasti tukista 60€ kuutio … nyt nää firmat haluaa ostaa juuri alle tukkimittaista metsää …  jos myyn molempia 1000 m3 niin toisesta kaupasta saan 15000 ja toisesta 60000 … ? Vai laskinko oikein … ??

  • mehtäukko

    No ei.

    Jos yleensä puun kaadon saa hallitusti kaadettua, sen tekee ammattilainen moton puikoissa. Tuulella manupuut menevät VAIN myötätuuleen. Alaharvennuksella saa olla melkoinen tuprakka, niin koneella ne kaatuvat  vastatuuleenkin.

    Ammattilaiset saavat korjuujäljen huippuunsa. Motomies ennakoi kallistelut tehdessään uraverkoston.Tempaisee vaikka yläpuoliselta viltolta puun juurineen kynttilänä, ja katkaisee juuripaakun alapuolisen juurenniskalle. Karsii havut päälle.

    Tolopainen

    Motokuskit eivät halua kaataa tukkipuuta rakennusten läheltä, koska eivät voi hallita kaatoa. Mehtäukko voi kysellä motoa pihapuiden kaatoon, yhtään halukasta ei löydy.

    mehtäukko

    Pihapuiden kaato on nyt ikäänkuin aivan muuta variaatiota kuin tavanomainen puunkorjuu?! Kestääkö nurmikot rumuta ilmakaapeleiden, räystäiden, grillikotien, liitereiden… hoh hoijjaa- sekamelskassa? Oksikkaiden pihakoivujen karsinta on jo muutenkin moottorisahojen heiniä. Ja lahot rungot… nauloja joka puolella… 🙂

    Timppa

     Tukki% kuulemma oli alkuun 60-70 % ja seuraavassa yläharvennuksessa jo 90 % .

    Olen kertonut aiemminkin tästä meikäläisen puuhamaasta.  Siinähän harsinnalla päästiin vajaassa 70 vuodessa tilanteeseen, että ”suuret” tukkipuut olivat  4,8 metrin korkeudelta 7-tuumaisia ja normaali koko 6 tuumaa.  Eipä taida siis päästä jatkuvan kasvatuksen metsissä ihan tuollaisiin Kujalan väittämiin lukemiin vähänkään pitemmässä juoksussa.   Tietysti Kujalan tyylillä kasvatetuissa metsissä lopulta sekä kokonaiskasvu että tukkiprosentti laskevat.

    90 %:n tukkiosuuteen päästään erittäin hyvässä leimikossa, jossa laatuvikoja ei juurikaan ole ja puut kuution luokkaa.  Eihän sellaisia puita tietenkään synny yläharvennettuun metsään ja jos joku sattuisi olemaan peruja vanhemmalta ajalta, niin sen kaataminen tietysti tekisi ison aukon metsään.

    Kujala on näemmä hakenut oppinsa Hitlerin bropakantapäälliköltä Göbbelsiltä, jonka periaate oli se, että kun toistaa jotain asiaa riittävän kauan, niin kansa alkaa uskoa siihen.

    Tolopainen

    Kyse ei ole tuosta vaan kaadon suuntauksesta, vaikka olisi vain yksi ainut rakennus, motourakoitsijat eivät rakennusten läheltä puita kaada. He joutuvat korvaamaan mahdolliset vahingot, tai vakuutus ne maksaa, mutta omavastuu on korkea.

    mehtäukko

    Sovitaan Tolopainen noin, mutta kaadon suuntaus ei ammattilaisilla ole mikään onkkelma. Jos pihapuu on iso koivun röntti, itsesuojevaiston (vastuun) on pelattava. Ja kyllä se manumieskin vilkuilee joka suuntaan ja jatkuvasti savuavan sahansa ääreltä…

    A.Jalkanen

    Isojen pihapuiden kaato on turvallisinta ja kustannustehokkainta tehdä joko nostokorista tai kiipeilykaatona.

    Tolopainen

    Niin kyse olikin siitä, että motolla ei saa tarkasti tehtyä suunnattua kaatoa. Miksi ei järjestetä kilpailuja, jossa näkisi miten epätarkkaa motoilla isojen puiden kaato on. Ne menee täsmälleen minne sattuu tuuli painamaan. Rungothan siirretään vasta karsinnassa uran viereen.

    Panu

    Meidän mökillä moto kaatoi paljon puita rakennusten läheltä. Sähkölinjassa kiinni oleviin ei uskaltanut koskea, ne kaadoin itse ja moto jatkoi siitä.

    Kujala on omistanut metsää 20 vuotta mikä on hänen mukaansa normaali yliharvennusten väli. Vasta muutaman kierroksen jälkeen nähdään miten puusto kehittyy. Aiemmat kokemukset tosiaan viittaavat siihen, että puusto vähenee. Kun jäljelle jäävät aina pienimmät puut niin siinä suositaan heikosti kasvavaa perimää. Toinen ongelma on tietysti mainitut runko- ja juuristovauriot.

    Kujalalle kuitenkin hatunnosto siitä, että sai MHY-pakkojäsenyyden poistumaan ja ilmeisesti lobbasi myös uutta metsälakia.

     

    Puuki

    Jk:n metsien todellinen selviäminen  ja kannattavuus selviää ehkä joskus monen kymmenen vuoden päästä tarkemmin.  Käytännön koealoja on melko vähän, kun vasta 6 vuotta ollut uusi metsälaki voimassa.  Nyt tehdään jk:n hakkuita metsiin joita on yleensä kasvatettu tasaikäisinä ja parhaan perimän omaavat  tukkipuut on tavallisimmin vielä jäljellä.    Joitakin kohteita on kasvatettu poimintahakkuin jo 60-luvulta lähtien hevosmetsätalouden aikana ( eräs amk:n kannattavuusvertailu päätetyö on tehty semmosesta kohteesta ).

    Saksassa on pidemmät perinteet jk:n käytöstä yli 100 vuoden ajalta. Olosuhteet on tietysti vähän erilaiset siellä, kun alikasvoksena kasvatettavia sopivia varjopuitakin on 3 erilaista ja täällä vain yksi (puolivarjopuu)  .   Siellä 40 % niistä kohteista on onnistunut .

     

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 204)