Keskustelut Puukauppa Puun hinta 2025

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 291)
  • Kokenut kaiken tietää

    Minulla koivun kasvatuksesta toisen harvennuksen jälkeen on mennyt vähän maku, tuntuu, että yksi koivu vie kahden tai jopa kolmen havutukkipuun tilan metsästä. Sitten se tukkisaanto on päätehakkuussa luokkaa 15-30 prosenttia. Koivutukista olen aina saanut kolmanneksen huonomman hinnan kuuseen ja mäntyyn verrattuna. Taimikon täydentäjänä menee, mutta ensiharvennuksessa pitäisi saada aika vähiin. Kuivattaa vielä maan kuivina kesinä niin, että kuusten kasvu kärsii, joskus jopa kuivuvat kokonaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Minäkin ihmettelin aikanaan moton jakkaralla sitä kiimaa , mikä koivun kasvatukseen liittyi. ”Kokeneen” tuntemukset ovat niin totta ,kun voi olla. Laatukoivuja oli harvassa ja nekin olivat monesti haitanneet liian lähellä kasvaneiden havupuiden kehitystä. Syöneet ravinteet ja piiskanneet latvan. Pahimmillaan neljäkin havupuuta kärsi arvon alenemasta ,kun koivu oli aiheuttanut kasvun aikana vikoja havupuun arvokkaimpaan tyviosaan. Mutka ja poikaoksa kriittisessä paikassa siirsi monesti koko havupuun kuitutavaralajiin. Irvokkaalta oli laittaa se järeä koivukin kuitupinoon huonon laadun takia.

    Toki lehtipuuta pitää palstalta löytyä ,mutta määrä kannattaa säilyttää maltillisena eikä antaa koivun kasvaa lisäpuuna täystiheän taimikon seassa. Koivulla pitää olla ympärillään vapaata tilaa kolme metriä joka suuntaan. Silloin yhteiselo havupuiden kanssa saattaa jopa onnistua.

    Visakallo Visakallo

    Mitä olen nyt kelaillut taaksepäin menneitä vuosikymmeniä, niin puunkasvatusmuoti on ehtinyt vaihtua aika moneen kertaan puiden kieroajan kuluessa. Voisi jopa sanoa vanhan tokaisun mukaisesti, että ”Tänään tätä, huomenna tuota!” Aikaisemmin muodin muutokseen oli selkeämpiä taloudellisia ja käytännöllisiä syitä, mutta viime vuosien muodin liikkeet ovat kyllä olleet aivan jotain muuta. Edellisen hallituksen aikana homma lähti jo täysin käsistä. Nyt kun vähitellen palataan ”Kotiahon ajoista” vähän normaalimpaan menoon, se antaa taas hieman lisää uskoa metsänhoitoonkin.

    Apli

    Koivua olen kasvattanut omissa sekametsissä hyvin maltillisesti, ja monesti ensimmäisessä ja toisessa harvennuksessa niitä pois paljon, puhtaita koivikoita hyvin vähän, lähinnä teiden varsille josta helppoa ottaa polttopuuta. Onhan koivutukin hinta ja laatuvaatimukset nyt paremmat kun ennen mutta tulevaisuus on omasta mielestä se että jatkojalostus siirtyy yhä enemmän baltiaan ja koivutukin hinta voi pudota reilusti ja tuskimpa sitä tampereen yläpuolelta kannattaa balttiaan viedä.. Mutta aika näyttää kuinka käy..

    Visakallo Visakallo

    En kasvata koivua juuri lainkaan sekapuuna, vaan puhtaina koivikkoina. Koivikoiden alikasvoskuusiinkaan en enää usko, vaan poistan ne viimeistään koivujen päätehakkuiden yhteydessä. Sekapuustot voivat soveltua hyvin harrastelijoille, mutta varsinaiseen puuntuotantoon se soveltuvat aika huonosti.

    Jänkhäjoonas

    Mielenkiintoista nähdä mikä on se skenario, että kuidun hinta tulee pysymään tapissa.

    Energianpuun käyttö tulee tippumaan nopeasti, kun käytöllä käytännössä lähes kokonaan jo korvattu turve/fossiiliset. Sähkökattiloita ja lämpöpumppuja asennetaan laitoksiin huimaa tahtia, koska energiapuun käyttö nykyhinnoilla ei yksinkertaisesti kannata

    idässä ja lounaan suunnalla reilut puolen tusinaa sellulaitosta. Sijainnista voi jo heti päätellä, että itäpuun varaan rakennettu. Jos puuhanat eivät kohta aukea niin pudotuspeli alkaa kohtapikaa

    Markkinat kyllä löytävät tasapainon lopulta tavalla tai toisella

    Apli

    Tämä on totta, olen myös melko hämmästyneenä seurannut UPM vaneritehtaiden lakkoa joka on jatkunut todella pitkään.. Onko vanerin tilanne todella noin huono suomessa? Jos on, en usko että niitä on montakaan jäljellä 5 vuoden päästä, onko yhtään.. Myös sahaukseen iskisi rajusti jos idän sellutehtaita lopetettaisiin sillä sahahakkeen kysyntä ja hinta putoaisi reilusti.

    Visakallo Visakallo

    Puun kasvatusaika on pitkä, ja markkinat ehtivät vaihtua useampaan kertaan sen aikana, mutta kun sato alkaa olla korjuukypsää, on monesti syytä toimia nopeastikin, eli aavistushakkuu kuuluu kiinteästi tuloksellisen metsätalouden työkaluvalikoimaan. Puumarkkinaan kun ei pelkästään vaikuta markkinasuhdanteet vaan myös kulloistenkin poliitikkojen ja ympäristöjärjestöjen mielenlaatu, joka ajoittain tahtoo olla erittäin kaukana reaalitaloudesta. Aikaisempina vuosikymmeninä metsäteollisuus oli niin merkittävä Suomen taloudelle, että pahimmat ylilyönnit karsiuituivat sen takia pois. Tänä päivänä tilanne on valitettavasti toinen. Jatkettu jokaisenoikeus sorkkia metsätaloutta on muodostunut yleiseksi kansanhuviksi. Elämmekin parhaillaan tavallistakin suurempien aavistushakkuiden aikakautta, ja todennäköisesti sen loppuvaihetta.

    Apli

    Näinä aikoina metsänomistajan on hyvä olla hereillä, totta että kun taimi laitetaan maahan on seuraavaan hakkuuseen pitkä aika ja tapahtuu mitä vaan, mutta esim nyt ilmasto lämpenee kovaa vauhtia niin omasta mielestä kuusesta kannattaa monella paikalla siirtyä mäntyyn toki hirvivaara huomioiden. Täälläpäin on pari vuotta lisääntyneet isot päätehakkuut, myös harvennukset, metsänomistajat on hyödyntäneet hyviä puun hintoja, ja nyt näyttää että hintojen nousu voisi jatkua sinne juhannukseen se olisi erittäin hyvä asia…

    MaalaisSeppo

    Aavistushakkuita tehdään mm luonnonsuojelupainessa ja hyönteistuhoriskin pelossa. Uskoisin, että ensimmäisen merkitystä on liioiteltu. Nykyhallituksen ansiosta taitaa olla melko hiljaista ko rintamalla, ja tuskin voimistuu seuraavallakaan hallituskaudella.

    Hyöntestuhoriskin takia itse tein muutaman hehtaarin kuusikoista kaupat viime kesänä. Päätehakkuu ikäisiä (80 v) ja kokoisia olivat. Ainakin jo nyt lumeton maa ennakoi kuivaa kevättä, mikä lisää hyönteistuhoriskiä.

    Eräs syy metsäteollisuuden merkityksen vähättelyyn on yhteiskunnan ja kansalaisten voimakas velkaantuminen. Velkarahalla on luotu illuusio helposta elämästä, ja samalla ajatus siitä, ettei tässä mitään (metsä)teollisuutta tarvita. Velanottohan perustuu ajatukseen siitä, että tulevaisuudessa asiat ovat nykyiseen verrattuna paremmat, joten osa siitä hyvästä voidaan siitää velan avulla nykyhetkeen. Vähitellen on alkanut nostaa epäilys ko idean toimivuuden suhteen. Kun olot muuttuvat ankeammiksi, suhtautuminen metsäteollisuuteenkin muuttuu myönteisemmäksi. Toisaalta ko marmatuksella ei liene sanottavaa merkitystä. Pientä täytettä Hesariin.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 291)