Toki ravinteitakin lähtee jonkin verran havujen ja kantojen myötä, mutta toisessa vaakakupissa painaa uudistamisen varmuus ja alueella liikkumisen helppous uudistamis- ja raivaustöissä. Kolmella vuosikymmenellä on jo ehtinyt kertyä vertailukohteita samanlaiselta maapohjalta eri vaihtoehtojen muodossa. Kyllä ne alueet, joista on poistettu sekä hakkuutähteet ja kannot, ovat nyt olleet kaikkein parhaiten kasvaneita nuoria metsiä. Hakkuutähteiden ja kantojen osuus leimikon myyntitulosta on jonkin verran vaihdellut vuosien myötä, tässä viimeisimmässä niiden osuus oli n. 12%.

Puuki: ”Ei tule oksia ja latvuksia yhtä paljon kuin aukolta lähtee ainespuuta.”

Eihän Puuki kysymys siitä tarkkaan ottaen olekaan, vaan puukaupan käytännöistä. Ovat ostajapuolella todenneet käytännön toimivaksi ratkaisuksi, eikä siinä ainakaan minulla ole ollut mitään valittamista.

Petkeles ilmeisesti tarkoittaa omia viestejään? Minä ainakin kerroin tänä vuonna toteutuneesta puukaupasta.

Mikä ihme tuossa on vaikeaa tajuta, että usein hakkuutähteet hinnoitellaan kuusen ainespuukuutioiden mukaan? Esimerkki: 5 €/kuusen ainespuukuutio, jolloin kuusen ainespuun kertymän hakkuulta ollessa 1000 m3, ostaja tilittää 5000 € hakkuutähteistä samalla kun tilittää muutkin hakatut puut. Minulla ainakin on kokemusta tästä toimintatavasta useiden firmojen osalta sekä Uudellamaalla etää Pohjois-Karjalassa.

En ole hakkuutähteitä pahemmin myynyt kun olen ajatellut sitä ravinteiden vaikutusta maaperään ja hinnathan ovat aikaisemmin olleet aika heikot. Omt mailla nyt ei taida vaikutusta olla viekö niitä vai ei niin potku silti riittää. Nyt kun muistelen niin olen tainnut vuosia sitten saada hakattujen kuutioiden mukaan korvauksen tähteistä eräältä sellufirmalta.