Jovain, lue sepustukseni Metsätalouden kannattavuus -ketjusta. Sieltä jalostusketjun loppupäästä voi tulla lisää hintaa puulle, jos on tullakseen.

Se ainakin tiedetään, että puun heikko hinta ei innosta hoitamaan metsiä, ei myöskään hallinnoimaan metsiään. Pitäisikö myös metsänomistajan huomioida puun tuottaminen paremmin ja hinnoitella tuotteensa paremmin. Aina löytyy perusteita hinnan tarkastamiselle, aito kilpailu auttaa siihen. Mutta tukin kuitenkaan ostajan jalostustoiminta meittin metsässä, joka ”nostaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää”. Metsänomistajien pitäisi päästä aitoon puusta käytävään kilpailuun, joka nostaisi myös metsänomistajien taloudellista ylijäämää ja jolla on mahdollista saada puunhinta nousuun.

Kyllä hyvin lähellä kuitupuusta olevia hintoja ovat maksaneet, jos esim latva se 2-3cm ja oksat jää lannoitteeksi, näin keski-suomessa, oma näkemys että hinta myös energiapuussa on nousussa kuten myös kuidulla. Sahoilla voi olla pitkiäkin seisokkeja se lisää kuitupuun ja energiapuun tarvetta. Toki myös turpeen erittäin vaikea tilanne.

Metsälehti: Laania on maan suurin energiapuun ostaja noin viidenneksen markkinaosuudella ja kahden miljoonan kuutiometrin määrällä. Toimitusjohtaja Pekka Hyvösahon mukaan  seuraavan lämmityskauden puut ovat ostettuna, mutta eivät vielä pinossa. Nyt ostettavien korjuu menee kesäkauden yli.

Metsälehden tietojen mukaan karsitun rangan hinnat ovat samaa tasoa kuin ensiharvennusten kuitupuulla. Energiapuun pienemmästä latvaläpimitasta seuraa hiukan isompi kertymä.  Tavallisesta energialeimikosta tulee 40–50 kuutiota hehtaarilta. Jotta koneet kannattaa savotalle tuoda, niin leimikon kokonaiskertymän tulee olla parisataa kuutiota.

Hyvösahon mukaan korjuumäärien kasvattamisen pullonkaulana on etenkin kalusto. Sopimusyrittäjiä tarvitaan enemmän ja heille enemmän koneita.