Rahalla alkaa nyt olla ostovoimaa, kun rakennusliikkeet kauppaavat Helsingistä kolme uutta asuntoa kahden hinnalla. Alkaa jo tässä vaiheessa tulla 90-luvun lama mieleen. Nyt tosin paljon pahempi tilanne. Silloin Suomi oli laman alkaessa käytännössä velaton, eikä asuntopuolella vielä tunnettu suuria yhtiölainoja.
Asuntojen hinta ja vuokrat joutavatkin laskea, täysin keinotekoinen kupla koko kiinteistöala. Asumistuen tarve vähenee, maalta muutto kaupunkiin kasvaa, tuki eläminen maalla hiipuu…. ei ole kuin positiivisiä vaikutuksia.
Asuntojen hinnat putoavat mutta inflaatioon se ei vaikuta koska ne eivät kuulu kuluttajahintaindeksiin. Sen sijaan asuntolainojen korot kuuluvat siihen. Inflaatiota yritetään hillitä koronnostoilla mikä nykyisellä mittaustavalla ei välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.
Asumistuki on valtava tulonsiirto maaseudulta kaupunkeihin, erityisesti Uudellemaalle. Muita tulonsiirtoautomaatteja ovat mm. eduskunta, presidentti-instituutio, ministeriöt, valtion virastot, YLE, Veikkaus, yliopistot ja korkeakoulut, ilmataiteen laitos, lentokentät ja infra (metrot, ratikat, olympiastadion) ym. ym. Lista on loputon.
Takaisin ei tule tännepäin juuri mitään verojen vastineeksi. Tietäkin lanaamaan saa anella ja anella useampi ennen kuin jotain tapahtuu. Kalliiksi tulee Uudenmaan elättäminen.
Tämä vaikuttaa myös puun hintaan, sillä maaseutu on ajettu niin ahtaalle että monen on pakko myydä puuta sillä muuten ei pärjää. Tarjontaa riittää ja sähkön hintaralli lyö lisää painetta myynteihin.
Viimeiset tilalliset kantturat karja-autoon laittavat täällä. Alkoivat syödä puita, mutta taitaa monen eläke aikanaan olla sitä luokkaa, että puilla jatkettava toimeentuloa. Asumistuki on jäädytettävä nykyiselleen, jolloin inflaation avulla valtio hiljalleen pääsee vähemmällä. Suomessa on käytännössä ollut mahdotonta luopua saavutetuista eduista, vaikka moneen sellaiseen ei ole oikeastaan varaa.
Äkkiseltään löytyi kunnallisveron tasausjärjestelmällä tehdyn tulonsiirron määrä 2019, joka oli 1,4mrd ja asumistuki 2020 2,5mrd. Asumistuesta leijonanosan maksavat kaupungeissa asuvat ja osa on tietysti ihan valtionvelalla rahoitettua.
Ainakin hakkuukelit alkaa olla kohdillaan, saa tehdä jopa kuusikoiden harvennuksia koko maassa täysillä, lunta on juurten suojaksi jo tarpeeksi.. Ns talvikorjuukohteita saadaan tehtyä koko maassa..
Kun puun reaalihinnat oli n. 2,3 x nykyistä korkeampia (palkkahintaindeksiin verrattuna) pinta-alaverotuksen aikoihin, veroja kantohinnoista maksettiin maakuntiin suoraan pitkälti toista (nyky)mrd:a/vuosi. ( Niin se oli vaikka hakkuumäärät olikin pienempiä kuin nykyään) .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.