Joulukuusia voidaan jälkikäyttää(kierrättää) kuulemma tarjoamalla hevosille kuivia kokopuurankoja herkkuruokana. En ollut ennen kuullut enkä uskoa mutta tosissaan joku astuntija puhui siitä ; ”Hevonen syö tallin seiniä , kun ei sillä ole heiniä…”
Tokmaniila oli jo kk sitten myynnissä muovisankoon istutettuja kuusia. Siinä uusi innovaatio kuusikauppaan ken kehtaa värkätä puiden ja multien yms. kanssa.
itse myyn kuuset (jos myyn) tienvarresta pystyyn itse tarvitsijioiden hakemana. Tukkuostajalle mieluummin isompi erä kerralla.
Kiintohintahan on kuusilla hyvä, n.5 l x 200 x 10 = 10 000 .
Näinhän se on Puuki, – ja kaiken lisäksi alle 10 vuoden kiertoajalla. Enpä olisi joulukuusihommaa tehnyt neljällä vuosikymmenellä, jos se ei olisi ollut mielekästä. Tätä ei vain auta kertoa Tolopaiselle!
Saattaapi tulla tarpeeseen nekin eurot. Velkasille talouksille on tulossa tiukat ajat. Talouden näkymät heikkenee niin pitkälle kuin silmä siintää. Sahojen kannattais alkaa pitämän seisokkeja jo tammikuussa. Kysyntä kuitenkin sakkaa, kun asuntorakentaminen pysähtyy. Markkinat korjaa ylikuumenemisen.
Näinhän se on Tolopainen. Juuri sen takia tässä on sitä rahaa tehty monella eri tavalla, jotta on lamapuskuria ja investointivaraa riittävästi. Tämän on jo kolmas kerta, kun Suomen talous sukeltaa kolmenkymmenen vuoden sisällä.
Korjausrakentamista riittää tässä maassa ja samoin muuallakin, työllisyys on kohta tapissa, seuraavat töihin tulevat ikäluokat on yhä pienempiä, palkatkin nousee pikku hiljaa.. Eipä ole hätää, puun hintakin saisi nousta mutta vaikeaa on sen suhteen!
Mitä kuitupuun reaalikantohinnoille on tapahtunut, kun hintasuositussopimukset lopetettiin?
Jos puuta tulee markkinoille vuosittain suunnilleen vakiomäärä, niin mitä siitä seuraa, jos ostajia on yksi, kaksi tai kolme jne. Metsiä kuulemma pitäisi hoitaa ajallaan, joka tarkoittaisi n. tasaista vuosittaista puuvirtaa.
Yksi ostaja tietysti tarkoittaisi täydellistä ostajan markkinaa. Ostaja määräisi hinnan, kun muita osajia ei olisi.
Entä jos ostajia olisi kaksi ja kumpikin saisi vakio puuvirrasta joka tapauksessa suunnilleen tarvitsemansa määrän.
Kolmen ostajan suhteen vähän sama tilanne.
Meillä on kolme kuitupuun ostajaa. Yksi näennäisesti metsänomistajien ja kaksi muuta. Kartelli osoitti hyvin selkeästi, että vain näennäisesti metsänomistajien. Kummallista – kartelli ei aiheuttanut pienintäkään jälkipyykkiä Metsäliitossakaan. Olisiko rengin ja isännän roolit sekoittuneet?
Jos tämä ns. metsänomistajien hallinnoima jakaisi kulloisenkin vuotuisen ylijäämän myytyjen puumäärien tuottaman ylijäämän mukaan, siitä syntyisi edes jonkilainen yhteys puun hinnan ja lopputuotteen välille.
Kapasiteettia lisäämällä toki voisi syntyä todellista kilpailua, mutta näissä olosuhteissa teollisuus miettii sen varmasti tarkoin.
Aito markkina siemenestä lopputuotteeksi on vaikea rasti.
R. Rannan kirjoitus sopisi myös sinne korruptiopalstalle jotenkin ovat mo:n edustajat Metsäliitossa kuin kusisukassa! Metsäehti kun kertoisi hintaseurannassa kunkin ostajayhtiön maksamat hinnat erikseen eihän ne voi samoja olla?
ML:han jakaa pientä korvausta joka vuosi edellisten vuosien myytyjen kalikoiden määrän mukaan. 0,15 c/m3 taisi olla viime vuonna ”lisätili” . Pieniä on silakat joulukaloiksi mutta jotain kuitenkin.
Koska kuitupuun ostajia on kolme, heidän etunsa on, että metsänomistajia (alkutuottajia) on mahdollisimman paljon ja mahdollisimman moninainen porukka.
Näin varmistetaan puuvirta tehtaille ja mahdollisimman halvalla. Jos alkutuottajat olisivat yhtenäisempi porukka, voisi puunostaja joutua nostamaan puunhintaa jotta saisi kriittisen määrän puuta tehtaille.
Tätäkin foorumia miettii, niin ei tältä palstalta saisi yhtenäistä porukkaa keräämään puuta yhteismyyntiin. Tai olemaan myymättä kun hinta ei ole kohdillaan. Joku vaatisi ALV:ien pyörittelyä, joku käteiskauppaa, jollekin pitäisi tehdä puunajo traktorilla, joku juoksentelisi valittamassa katkonnasta. Olisi melkoisen raskassoutuinen homma
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.