Oleellisin kysymys lienee se, mikä on istutuksen tavoitteena? Hehtaarin kuviolla luonnollisesti ei mistään huimista taloudellisista tavoitteista vielä puhuta, joten istutettavien puiden rooli on ilmeisesti ennemminkin joku muu, kuin metsätaloudellinen tuotto.

Kun sitten miettii puulajivaihtoehtoja, pitää huomioida kohteen sijainti. Tammella on olemassa jo Iisalmen korkeudella ihan hyvin menestyviä alkuperää. Vaahtera kärsii herkästi pakkasesta ja lumesta, mutta se toki luo maisemaan hienoa väriä. Myös haapa antaa upeaa väriloistoa maisemaan, mutta hybridihaapa kyllä kasvaa edelle kaikista muista puista. Hybridihaapa vesoo vähintään yhtä tehokkaasti, kuin oma metsähaapamme. Yksi keino lisätä väriskaalaa on istuttaa eri alalajien lehtikuusia (siperian-, euroopan-, kanadan-, yms.). Niissä nimittäin esimerkiksi ruskan ajoittuminen ja väritys poikkeavat jonkin verran toisistaan.

Jaloille lehtipuille kannattaa koettaa valita ne kaikkein parhaat istutuspaikat, jotta ne menestyisivät, mikäli vain ollaan vähänkään kauempana aivan lounaisesta Suomesta. Taloudellista hyötyäkin niistä luonnollisesti voi olla, mutta se selviää sitten useiden kymmenien vuosien päästä. Maiseman elävöittäjinä ja piristyksenä arjen vihreän männikön ja kuusikon seassa toimivat upeasti.

Komppaan Leppästä. Jos on kiinnostunut puulajeista, voi pyrkiä monipuulajiseen arboretum-tyyppiseen ratkaisuun. Jos on valmis karsimaan puita, yksi mahdollisuus olisi istuttaa sekaisin jaloja lehtipuita ja antaa koivun tulla sekaan luontaisesti, jolloin se ei pääse etukasvuiseksi. Lehtikuusi voi olla koivun tapaan nopeana aloittajana hankala yhdistettävä jaloihin puihin mutta sitä voisi olla oma ryhmä tai muutama yksilö .Koivun oksia voi myös typistää kasvun hillitsemiseksi kuten visakoivulla tehdään. Visakoivikko on yksi vaihtoehto. Soppaan voi laittaa sekaan myös leppää, pihlajaa ja tervaleppää. Tavallisia tai erikoismuotoja kuten liuskalehtinen leppä. Oman alueen puutarhan koristepuiden taimitarhoilta löytyy vaihtoehtoja. Myymälä on ainakin Mustilan arboretumissa.

Juuri näin . Vielä ei kaiketi ilmasto ole niin paljon muuttunut että isommin noita erikospuita kannattaa viljellä. Pihoille ja muille joutomaille ne varmaan sopivat hyvin.

Muutama douglaskuusikin varmaan mahtuisi joukkoon, ja on sitten aikuisena komean kokoinen puu. Itsellä on sorkkaelukat sarvillaan tuhonneet niitä kyllä monia, mutta tuossa kohteessa pitänee muutenkin torjuntatoimia tehdä. Aika arvokkaita on nuo erikoisemmat taimet, turhan tiheään ei taloudellisessa mielessä kannata istuttaa niitä. Pyökkiä täälläpäin on istutettu myös. Tammi on pihassa kasvanut aika nopsaan (verkko oli ympärillä) kaikki vioitukset hidastaa kasvua aika lailla. Pyökistä ei omaa kokemusta. Laita vaikka omenapuita muutama myös, talviomenat tarjoaa mukavasti ruokaa eläimillekin, ja onhan kukkiva omenapuu hieno. Lehtikuusta on itsellä pari kuviota, kasvaa hyvin, ensiharvennuspuu kelpasi mäntykuidun hinnalla selluksi. Elukat niitäkin kuritti nuorena. Euroopanlehtikuusi ei naapurin avohakkuussa olisi kelvannut kuin energiaksi, jätti ne jättöpuiksi.

Koivikko on aina kaunis. Plokkaisin sen douglaskuusen.