Periaatteessa puun mittaus on kohtalaisen luotettavaa, koska se on myös hakkuutyön suorittajan etu. Hän saa palkan mittauksen perusteella. Katkonta voidaan valvoa motolistoista (jotka pitäisi muuten aina luovuttaa myyjälle ilman eri pyyntöä – tämä olisi sitä läpinäkyvyyttä…!), eli onko puukauppasopimuksessa sovittuja mittoja oikeasti käytetty.

Sen sijaan on kohtalaisen hankalaa puukasojen pohjalta valvoa, miten tarkkaan tukkiosuus tulee hyödynnettyä. Olisi parempi, jos hakkuukoneelta saisi laskelman siitä, mikä on puun dimensiot ja laatu huomioiden ollut myyjän kannalta optimikatkonta ja mikä on käytännössä toteutunut katkonta. Ja näiden laskelmien erotus tulisi korvata myyjälle. (Tiedän: jossain utopiayhteiskunnassa.)

Ongelma on tämä: kun puukasa on purettu ja todetaan että pieleen meni, mikä on vahingonkorvaukseen velvoittava määrä vahinkoa, ja mikä määrä pitää metsänomistajan ottaa ’takkiin’?

Varmasti Metsuri motokuski oikeassa tuon suhteen että tämän maan tapa on olla aina epäluuloinen jos jotain asiaa ei ymmärretä kansan selkokielisesti. Mutta, mutta, kun sitä porukkaa ei voi enää pelastaa joka on jo pihalla muutenkin tietotekniikan maailmasta. Ja se porukka juuri veivaa niitä piruja seinälle. Olen vahvasti silti torpparin kaas samaa mieltä että kyllä kuitukasasta saa osviittaa riittämiin ja silloin puun ostajaan yhteydenotto paikallaan. Yleensä hänellä on samoin katsantokantaa ja eipä siitä juuri riitaa tule. Sieltä tulee ehdotus korvauksesta. Toki olen motolistan saanut jos sopivasti olen paikalle osunut mutta aina en ole edes pyytänyt. Kauppa on luottamustapahtuma molemmin puolin ja realismia on hyvä viljellä.
Niin monta kauppatapahtumaa on itse vuosikymmenien aikana tullut tehtyä ja riitatilanteita ei ole edes promilleissa.

Olipa mukava käydä tänään katsomassa ensikertalaisen puukaupantekijän kuusipinoja ja mittaustuloksia.
Oli ollut kunnon kilpailutus, jonka voitti sahafirma.
Tukkiprosentti oli sen verran lähellä yhdeksääkymmentä, että Jessellä jälleen vaikeuksia sitä uskoa…

Tyytyväisen tietämätön on aivan yhtä lailla A.J. ja puuntakunenkin. Puukauppa on ja voi olla moniltakin osin poikkeava suuntaan ja toiseen. Mitenkään yksiselitteistä ei ole että pelkästään katkonnan seuranta olisi se ainut rahaa tuova partikkeli. Jo pelkästään kuidun hinnanero sahuriin nähden voi jä kääntää pienen katkonnan aiheuttaman toisinpäin. Plus moninaiset muut joita sinäkään A.J. et voi tietää. Ja minun tehtäväni ei ole levitellä kaupan teon kahdenvälisiä ympäri ämpäriinsä. Mutta kun sitä siellä mhy-organisaatiossa tulee seurailtua niitä sahurienkin hintoja niin ei minun tarvitse olla yhtään ”tyytyväisen tietämätön”. Jostain kumman syystä sille ”katkontakoneistolle” on aika moni kääntänyt peräpuolensa. Mistähän tuo kertonee?