› Keskustelut › Puukauppa › Puukauppa yksinkertaisemmaksi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Puukauppa yksinkertaisemmaksi

    Lähetetty: 21.3.2016, 18:19

    Parissa viimeisimmässä Metsälehdessä on ollut varsin mielenkiintoisia kokeneiden metsämiesten esityksiä puukaupan
    yksinkeraistamiseksi . Toisessa tarjottiin mallia puun hinnoitteluun ja toisessa harvennushakkuiden aloittamsiajankohtaan .

    Hinnoittelussa tulisi pyrkiä suoraan kuutiohintaan ja luopua monimutkaisesta eri tavaralajeihin perustuvasta hinnoittelumallista .
    Tällöin puun ostajalla olisi mahdollisuus katkoa puutavara vapaasti omien asiakkaidensa toivomusten mukaan . Näin puusta saataisiin paras mahdollinen tulos , joka edesauttaisi maksamaan pidemmällä tähtäimellä raaka-aineesta enemmän .

    Harvennushakkuiden lähtötiheyteen professori Kärkkäinen esitti tavoitteen, jossa metsiä hoidettaisiin raivauksin tavoitteena noin
    1 000 rungon hehtaaritiheys ensiharvennuksen jälkeen.
    Näin toimien mm. korjuuvauriot jäisivät minimiin ja työn kannattavuus parantuisi merkittävästi . Tämä kaikki luonnollisesti metsän tuotosta tinkimättä .
    Kärkkäinen kiinnitti erityistä huomiota tiheisiin energiapuuleimikoihin , joissa korjuuvaurioiden määrä on kohtuuttoman suuri . Runkotiheyden alentaminen jo taimikonhoidon yhteydessä on esittäjän mielestä toimiva keino alentaa korjuuvaurioita harvennuksilla .

    (asiavirhe korjattu )

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 25.3.2016, 21:18

    Kummastelen vain kuten kait Tanelikin niitä ihmissuhdetaitojen ohuutta kun on anatanut ymmärtää opettavansa jopa muitakin alalla. Miten tuo voi olla noin roolivetoista toimintaa?
    Olen sentään itse ollut pienen ikäni asiakaspalvelussa ja olen tällainen aivan sama tollo sielläkin. Ei se oikein kevyeltä ainakaan tunnu jos lähdet töihin roolia vetämään. Pääseekö ”piru irti” sitten kotojoukoissa?

    suorittava porras 29.3.2016, 20:26

    Smolander puukaupasta :

    ”Puukaupan ongelmiin kannattaa ottaa oppia teuraskaupasta. Metsänomistajan tulee saada käypä markkinahinta leimikosta. Rungon yksittäisten osien hintoja hän ei tarvitse. Eikä hänen tarvitse tietää, miten jalostaja pätkii rungon tarkoitukseensa sopivasti. Ei farmariakaan kiinnosta, mikä osa ruhosta menee fileiksi ja mikä lenkkimakkaraan tai mitä lihatalo tekee sorkille ja korville. Lihatalo ostaa ruhoja ja hinnoittelee niitä laadun mukaan. ”

    jees h-valta 29.3.2016, 21:12

    Mitä minä olen täällä seurannut on kyllä tuntunut katkontahokema olevan hiukan elämää tärkeämpää mantraa. Missäs sitä mhy:tä sitten tarvitaan kun ei katkonnallakaan ole nin nökö nukaa?
    Minulle käy tämä nykymalli aivan hyvin ja sinällään varmaan monelle muullekkin. Nuo yleishinnoittelut saattavat viedä kantohintoja entistä pahempaan suohon. Matalaa viistämistähän siinä mennään kuitenkin ja piiitkään.

    Jätkä pätkät 29.3.2016, 23:07

    Vilkaisin suomi24- palstan ketjua runkohinnoittelusta ja siellä oli muutamat niin pihalla koko mittausmenetelmästä kaikilla tavoilla, että heihin verrattuna täällä ollaan aiheesta sentään hajulla.
    Joku on siinä luulossa, että rungot lasketaan ja niistä maksetaan kpl-hinta.
    Minä olen aina suorastaan ”voinut pahoin”, kun olen seurannut tukkirunkojen katkonnan tuloksia maastossa ja siellä on tehty esim puolentoista tukin rungosta himpun verran liian pitkä tyvitukki, jolloin siitä ei muuta ole tullutkaan. Pikkutukki, jossa on oikeaa tukkia lähes koko pituus, on halvatun huono kauppatavara.
    Sellaisen rungon kohdalla olisi todella hyvä, jos siitä saisi tehdä vaikkapa A-tyven tapaisen pöllin, josta sahattaisiin vaikkapa sitä puusepän laatua.
    On toki selvää, että isoille sahoille halutaan tukkeja, joista tulee mm. kaksi seinän pystykoolinkia ja myös se, että sahalla menee 49 dm tukki lähes yhtä nopeasti, kuin vaikkapa 37 dm:kin. Lisäksi hihnalla pitkä lankku menee sivuttain samaa vauhtia kuin puolta lyhyempikin, eli sahassa menee läpi samassa ajassa paljon enemmän kuutioita.
    Jos kuitenkin verrataan Metsurin suorittamaa tukkirungon katkontaa Monitoimikoneella tehtyyn, on siinä vissi ero.
    En usko, että kahden tukin runkoa monikaan metsuri tekee katkaisten ensin tyvitukin, ellei rungossa ole selkeästi katkaisukohta näkyvissä, vaan hän mittaa tukkiosuuden ja samalla vilkaisee runkoa myös latvalta päin.
    Vaikka hän katkaisee ensin latvatukin ja tekee kuituosan valmiiksi, hän on päättänyt tyvitukin katkaisupituuden ja käy sen katkaisemassa.
    Näin tulee laadullisesti parhaita tukkeja, eikä sahapuuta mene kuituun turhaan.
    Pitäisi muistaa, että lähes aina ainakin männystä, tyvitukeista huomattava osa menee sahalle, joka sahaa vain niitä, kuivaoksaiset välitukit menee toiselle sahalle ja tuoreoksaiset tukit sahalle, joka sahaa vain niitä.

    harrastelija 30.3.2016, 06:07

    $ Pitäisi muistaa, että lähes aina ainakin männystä, tyvitukeista huomattava osa menee sahalle, joka sahaa vain niitä, kuivaoksaiset välitukit menee toiselle sahalle ja tuoreoksaiset tukit sahalle, joka sahaa vain niitä. jätkät pätkät” $

    Elikä noin maallikkona laanilla on kolme eri sahaa, joille valitaan raaka-aineet? Muutamalla isolla sahalla käydessä siellä tukit valitaan nähdäkseni koon mukaan. Kenno mittaa paksuudet ja kuljetin tiputtaa omaan loosiinsa saman kokoiset. Pystyykö se valokenno huomioimaan tyvet, oksat ja tuoreoksaiset latvatukit?

    Nuorena miehenä Hra Hankkijalla olin maansiirtokonepuolella markkinoimassa. Työkaverina oli metsäkoneiden myyntimies.
    Samoilla reissuilla oltiin joskus metsäalan ammattimiesten seminaareissa.
    Tunnelma oli sellainen, että jokaisen itsensä tuntevan metsämiehen oli aina tuotava se mainio osaamisensa monisanaisesti esille.

    Nimetön 30.3.2016, 07:01

    Näihän se on niinkiun harrastelija kirjoittaa, tätä palstaa kun lukee niin saanut sellaisen kuvan ettei edes raivaussahaa osa käyttää kuin muutama huippuosaaja, ja minä kun olen luullut ettei sen yksinkertasempaa työtä nykypäivänä ole.

    Metsuri motokuski 30.3.2016, 11:26

    En tiedä minkä vuosisadan ”metsäalan oppikirjassa” on jätkän manitsemat tukkien lajittelu eri sahoille, Meiltä ainakin Vilppulaan ja Versolle lähtee tukit yhdessä ja ainoissa kuljetuksessa ja siellä ne menee paksuuslajittelun kautta lajikohtaisiin karsinoihin. On ne sitten oksatonta tai sitten kuiva tai terveoksaista.

    Ehkä jätkän mainitsemalla tavalla jossain näin tehdään mutta ei ainakaan meillä ole tehty viimeiseen 15 vuoteen.

    Timppa 30.3.2016, 12:50

    Joskus UPM:n hakkuulta on tosiaan lähtenyt mäntytukkeja kahteen paikkaan (Korkeakoskelle ja Ahlholmaan) ja vielä pikkutukkeja Multialle. Ja sorvikuusi omille vaneritehtaille ja kuusitukki Vilppulaan. Joskus se UPM on lähettänyt sorvikuusta Suolahteen. Monenlaisia tapauksia on.

    Jätkä pätkät 30.3.2016, 16:08

    Jos laadukkaat männyn tyvitukit sahataan muiden tukkien seassa, niin sahaaja pääsee helposti rahoistaan eroon. Sama juttu on hyvälaatuisten latvatukkien osalta.
    Jos pysähtyy tarkistamaan, mitä lukee tukkipinojen kyljessä olevissa lapuissa, saattaa todeta, että samastakin savotasta lähtee samaa puulajia useaan eri paikkaan. Kuitenkin ne on hakattu ja ajettu samalla koneketjulla joka kalikka.
    Ja olen käynyt usealla sahalla vierailulla, joten tiedän ainakin sen, mitä siellä on esitetty.
    Toki voi olla joillekin arvoitus, mitä maalimerkkejä tukkien ja parrujen päissä on, mutta ammattitaitoisille motokuskeille ne ovat selviöt.

    pihkatappi 31.3.2016, 07:41

    Jätkät pätkät on taas kerran pihalla kuin lumiukko. Jatkojalostajat käyvät valkkaamassa sahatavarat isojen laarista, kyllä sieltä se laatu löytyy. Ehkä jossain Pohjanmaalla vielä 90-luvulla meni vielä leimikosta sahatukkeja kolmelle eri sahalle, mutta se alkaa koko Suomen osalta olla historiaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6