Keskustelut Puukauppa Puukauppa yksinkertaisemmaksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)
  • Puukauppa yksinkertaisemmaksi

    Parissa viimeisimmässä Metsälehdessä on ollut varsin mielenkiintoisia kokeneiden metsämiesten esityksiä puukaupan
    yksinkeraistamiseksi . Toisessa tarjottiin mallia puun hinnoitteluun ja toisessa harvennushakkuiden aloittamsiajankohtaan .

    Hinnoittelussa tulisi pyrkiä suoraan kuutiohintaan ja luopua monimutkaisesta eri tavaralajeihin perustuvasta hinnoittelumallista .
    Tällöin puun ostajalla olisi mahdollisuus katkoa puutavara vapaasti omien asiakkaidensa toivomusten mukaan . Näin puusta saataisiin paras mahdollinen tulos , joka edesauttaisi maksamaan pidemmällä tähtäimellä raaka-aineesta enemmän .

    Harvennushakkuiden lähtötiheyteen professori Kärkkäinen esitti tavoitteen, jossa metsiä hoidettaisiin raivauksin tavoitteena noin
    1 000 rungon hehtaaritiheys ensiharvennuksen jälkeen.
    Näin toimien mm. korjuuvauriot jäisivät minimiin ja työn kannattavuus parantuisi merkittävästi . Tämä kaikki luonnollisesti metsän tuotosta tinkimättä .
    Kärkkäinen kiinnitti erityistä huomiota tiheisiin energiapuuleimikoihin , joissa korjuuvaurioiden määrä on kohtuuttoman suuri . Runkotiheyden alentaminen jo taimikonhoidon yhteydessä on esittäjän mielestä toimiva keino alentaa korjuuvaurioita harvennuksilla .

    (asiavirhe korjattu )

  • kuusessa ollaan

    Havupuutaimikon kasvatus aivan alusta asti alle 1500 rungon lukumäärässä tarkoittaa kovaa raivaamista…havupuun varjostus kun vähentää vesomista ja raivauksen tarvetta. Ja kuuset jossain 1200 rungon tiheydessä varjostaa riittävästi vasta lähes ensiharvennusiässä.
    Itse en käytännössä harvenna havupuutaimikkoa ennen valtapuuston sulkeutumista(eli ennen 4-5 metrin korkeutta), vain selkeästi vialliset lähtevät. Männyt karsiintuvat, mutta ehtivät järeytyä normaalisti ensiharvennukseen.
    Saksassa tuttava kävi taannoin metsätilalla ja ihmetteli erittäin tiheässä kasvatusta, tilanhoitaja oli todennut sillä estettävän juurikin aluskasvillisuuden villiintymistä taimivaiheessa.

    Timppa

    Tuo 1500 kuusta ensiharvennukseen on mielestäni paras tiheys. Oikein suoritetun raivaustyön jälkeen kuusikko sulkeutuu ja mahdollinen alikasvillisuus hiljalleen häviää. Hyvä on, jos joukkoon saa luokkaa 500 runkoa mäntyä. Ne eivät kuusikon kasvua haittaa ja kasvat laatupuiksi

    Luokkaa 2000 kuusen runkoa/ha näyttäisi kuusikon järeytyminen hidastuvan aikalailla. Muisteleisin aiemmin lukeneeni Sahalan kartanon kotisivuilta, että tekevät kuusikoihin vain yhden harvennuksen. Nyt siellä luki, että harventavat kahdesti. Toisikohan kertaharvennus liikaa riskejä?

    harrastelija

    Yksi harvennus/kierto saattaa suuremmissa mittakaavoissa onnistua, mutta se vaatii silti kohtalaisen hoitotyön. Ensiharvennus näyttää tämän päivän hinnoilla menevän tasan työn ja saadun puun hinnan kanssa.

    Muistaakseni AC oli tehnyt päätehakkuun ukkinsa istuttamassa kuusikossa ilman välihakkuita!

    UPM tekee/on tehnyt metsissään ronskeja hoito- ja hakkuutöitä. Suurena metsänomistajana siellä on tarkkaan laskettu että mikä kannattaa.

    Sen verran olen samoillut Metsähallituksen metsissä, että kasvatus on UPM:ään verrattuna aika lailla retuperällä.
    Metsäsuunnitelmatkin ovat täysin erilaisia.

    Timppa

    Tuossa edellä Harrastelija vertasi UPM:n ja Metsähallituksen metsiä. Molempia on naapurissa. Ei niissä merkittäviä eroja meillä päin näyttäisi olevan. Aika normaalisti molempia on käsitelty. Varsinkin UPM:n metsiä tulee hirvipassissa katseltua. Tosi suuria aukkoja tekevät. Harvennukset kyllä aivan peruskaavan mukaan kaksi kertaa.

    metsänvartija

    Metsänhoito yksinkertaisemmaksi mieluummin.

    Istutus-risusavotta-lannoitukset-päätehakkuu

    jees h-valta

    Puukin linjoilla paitsi että odotan kuitupuun hintaan nousua lähivuosina ja siten ensiharvennuksen saanto saisi olla kuitua vaikka kokonaan ja ehdottomasti mahdollisimman paljon kuutioina. Tukki vain päätehakkuulta ja yhden harvennuksen taktiikalla eli juuri ensiharvennus ja se aika reippaana.
    Ja lisään vielä että ensiharvennukslta on aina ehdottomasti tultava kantorahatuloa. Mitään muuta on turha edes höpistä.

    Jätkä pätkät

    Jos pyritään Jessen tavoitteeseen, on energiapuun kasvatus unohdettava tykkänään. Taimikonhoito männylle 1800 – 2000 runkoa, Kuuselle MT:llä ja paremmalla 1600 – 1800.
    Koivulla alle 1600.

    jees h-valta

    Toki juuri näin kun jätkä pätkät eellä. Ei tuohon kuvioon tosiaan e-puu sovi. Ne ovat hiukan vaihtoehtoisia tapoja. Kun se metsämaailma elää hiukan nyt suuntaan ja toiseen. Tosi hankala ennustettavuus.

    A.Jalkanen

    Yksi suuri este puukaupan kehittämiselle on se, että tukkirungon sisäisen laadun voi varmasti todeta vasta käyttökohteessa. Kuitenkin laatumaksutapaa kohti pitäisi päästä, eli siihen että raaka-aineen arvo lopputuotteessa vaikuttaisi nykyistä enemmän hinnoitteluun. Mielestäni tämä olisi se vallankumous, joka puukaupassa pitäisi toteuttaa, ei se, että metsänomistajat ottaisivat suuremman roolin puukaupassa ja korjuussa.

    hiliman

    Päätehakkuussahan tuo kuutiohinnoittelu olisi hyvä, mutta onko sitä ajateltu myös harvennuksille? Ainakin äkkiseltään tuntuu siltä, että herkästi järein ja paras puu tulisi kaadetuksi, mikäli ko. hinnoittelu olisi käytössä harvennuksilla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 53)