› Keskustelut › Puukauppa › Puukauppa ja devalvaatio

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Puukauppa ja devalvaatio

    Lähetetty: 23.12.2014, 10:13

    Eurosta on muodostunut valuutta jonka ulkoista arvoa ei haluta laskea. Se on murhaavaa koko EU:n taloudelle.
    Erittäin pahaa jälkeä se tekee Suomen ainoalle puujalalle.

    Syytä en voi ymmärtää. Kaikki kaupanteko euroopan ulkopuolelle uhkaa katketa.
    Vahva euro on suuri suu kaikkien euromaiden kauppataseen ongelmiin, mutta aivan erityisesti Suomen.

    Kenet meidän tulisi valita EU:hun edustamaan Suomen etuja, kukaan nykyisistä ei tunnu sitä tekevän.

    Erityisen halveksittavaa toimintaa on harrastanut J. Katainen joka polki jokaisen Suomalaisen pyrkiessään EU eliittin huippua kohti.
    Ei myöskään Mikkelin jalkapalloilija Rehn ole edustanut suomalaisia metsään menneillä ”talousteorioillaan”.

    Taloustiede ei ole tiedettä vaan teenlehdistä enuustavaa uskontotiedettä.

    Valitkaa nyt viisaasti tulevissa vaaleissa.

    Tekijä
    abietis
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • vänkäri 24.12.2014, 15:43

    Kannattaisikohan sitten kehittää yritysjohtamista ja karsia suojatyöpaikat johdon osalta. Työntekijöissähän ei enää paljon karsittavaksi riitä. Pienenä esimerkkinä: meitä on vuorossa 4 duunaria, joilla riittää toistakymmentä esimiestä. Osalle on järkevää hommaa, osa on lähinnä jaloissa sähläämässä. Normaalioloissa en pomoja tarvi ja ammattitaitoiset esimiehet sen kyllä tietävät. Kokenut työntekijä hoitaa hommat ilman paimentamistakin.

    Kurki 25.12.2014, 07:48

    Työntekijöitähän kaikki ovat tuotanto-organisatiossa.
    Vaikea sanoa, olisivatko kuitenkin tarpeellisia, kun luulisin, että kaikki kustannukset on painettu minimiin.

    MaalaisSeppo 25.12.2014, 08:41

    Keskenkasvuinen metsä -käsite tietysti riippuu siitä, millaiset ehdot ovat sen kanssa kilpailevalla rahoitus/sijoitusvaihtoehdolla. Moni metsänomistaja, kuten myös Metsähallitus ei harrasta sijoitustoimitaa, jolloin metsän hakkuu tehdään usein silloin, kun sen arvokasvu alittaa pankkikoron lisättynä myyntivoiton verolla. Eli nyt, jos arvokasvu on alle 3 %, hakkuu voi kannattaa paremmin, kuin laina pankista.

    Metsähallitus on toinen tarina. Metsähallituksen metsät omistaa Valtio ja Valtio saa lainaa hyvin alhaisella korolla. Mesähallituksella ei nyt kai ole mahdollisuuksia harrastaa sijoitustoimintaa. Niimpä sen täytyy Valtion poliittisen tulotavoitteen takia hakata myös sellaista metsää, jota kaiken järjen mukaan ei vielä kannattaisi hakata, koska sen arvokasvu ylittää selvästi omistajan (Valtio) markkinakoron.

    Tilanne voi muuttua, jos Metsähallitus yhtiöitetään. Yhtiönä Mesähallitus todennäköisesti saisi myös edullista lainaa ja voisi näin tyydyttää Valtion tuloutusvaatimuksen lainarahalla ja hakata kasvussa olevia metsiään vasta kun on järkevää. On tietysti hieman omituinen järjestely, jos Metsähallitus ei nykymyodossaan voi hoitaa Valtion metsiä järkevästi, vaan sen edellytyksenä on yhtiöittäminen.

    Tolopainen 25.12.2014, 09:04

    Metsähallituksella on täysin turhaa tappiollista toimintaa paljon, jotka eivät kuulu sen ydinbisnekseen. Kyllä tuollaisen elokuvakylän rakentaminen, jota ei ole käytetty mihinkään näyttää aika omituiselta. Mitä lie voitelua on taustalla.
    Miksi omaa taimituotantoa pitää tehdä tappiolla, eikö yksityiset suostu myymään puuntaimia Metsähallitukselle, onko niin epäluotettava maksaja. Metsähallituksen tappiot liiketoiminnan harrastamisesta ovat olleet kymmeniä miljoonia, roskat on voitu lakaista matonalle puunmyynnillä ja toiminta pitää salassa. Asiat olisi pitänyt tutkia ja laittaa päälliköt vastuuseen.

    vänkäri 25.12.2014, 11:51

    On työntekijöitä ja ”työntekijöitä”. Toiset tekevät tulosta 8-12 tuntia, toiset omien puheittensa mukaan puoli tuntia.

    Puun takaa 27.12.2014, 19:43

    Huomasin tuolla joissakin aikaisemmissa kommenteissa, että arvokasvu-termiä on käytetty hieman epätarkasti.

    Tässä selvyyden vuoksi lainaus Mikko Riikilän selkeästä arvokasvun määritelmästä:

    Arvokasvu lasketaan peräkkäisinä vuosina laskettujen puuston arvojen erotuksena. Puuston arvo saadaan kertomalla puuston määrä sen keskimääräisellä hinnalla.
    Pelkkää kuitupuuta sisältävässä metsikössä arvokasvua tuottaa vain puuston kasvu. Tällöin arvokasvu on yhtä kuin kuitupuumäärän lisäys vuodessa kertaa kuitupuun kantohinta.
    Varttuneissa metsiköissä arvokasvu muodostuu puuston määrän ja arvon samanaikaisesta lisäyksestä: Yhä isompi osa puista yltää tukin mittoihin. Lisäksi yksittäisten runkojen tukkiosuus kasvaa.
    Näin puuston arvo kohoaa nopeasti, koska kerrottava (puuston määrä hehtaarilla) ja kertoja (puiden keskihinta) kasvavat yhtäaikaisesti.

    Lisäksi on tietysti laskettava arvokasvuprosentti, mikä saadaan suhteuttamalla vuotuisen kasvun euromäärä koko puuston arvoon.

    pihkatappi 28.12.2014, 08:33

    Yksittäisen puun arvokasvu on lähes aina yli 100% sinä vuonna kun siitä saa ensimmäisen kuitu pätkän. Tämän jälkeen arvokasvu putoaa kunnes se on taas yli 100% kun siitä saa ensimmäisn tukin.

    10000 euron puustopääoman pitäisi kasvaa 7,5 mottia tukkia vuodessa että arvokasvu olisi 4 %. Toki hyvälaatuisessa metsässä riittää kun kasvu on alle 7 mottia, koska tukkipuun osuus kasvusta ylittää tuossa vaiheessa usein 100%.

    Ainakin itse käytän arvokasvuprosenttia uudistamisajankohdan määrittelyssä, toki siinä voi muutaman vuoden sitten joustaa, mutta pyrin tiedostamaan mitä nuo ns. 3 tai 4 kehitysluokan metsät tuottavat puustopääomalle prosentteina vuodessa. Teoriassa jatkuvilla yläharvennuksilla voi hyödyntää parhaiten arvokasvun ja pienentää puustopääomaa, jolloin arvokasvu on myös jatkossa hyvä.

    Ammatti Raivooja 28.12.2014, 08:50

    Jatkuva yläharvennus kuulostaa epäilyttävästi jatkuvalta kasvatukselta.

    pihkatappi 28.12.2014, 08:53

    Ei se sitä kuitenkaan ole. Mieleikäinen on tämän saman totuuden todennut. Mahdollisimman monesta rungosta otetaan mahdollisimman hyvä arvokasvu. Lopuksi avohakkuu kun runkoja on vaikkapa 400 kpl. Männikössä tuo usein toimiikin.

    Ammatti Raivooja 28.12.2014, 08:59

    Mikäs tollasen metsän kiertoaika on?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6