Jos urakoitsijoiden sopimusmenettely on edelleen sama kuin pari vuotta sitten, niin sopimusaikana urakoitsijalle maksetaan käytännössä sopimuksen mukaan, vaikka ei olisi ajettavaa / hakattavaakaan – eli työtakuut ovat yrittäjän turvana.
Firma maksaa sopimuksen mukaan, tai maksaa ja itkee. Ei muutaman miljoonan koneita hankita velaksi luottaen vain Firman ”Kylvöksestä Oraitten kasvavan”.
taitaa mennä metsäyhtiöitten rahat paperimiesten palkan korotuksiin. jatkossakin ehkä joitain centtejä liikeää kuitupuun taksoihin .lisäksi koneurakoitsijoiden kulut ovat kasvaneet vuoden aikana reilusti ,joten sinnekin pitäisi tehdä korotuksia ja osakeantiin pitää vielä jäädä reilusti jaettavaa kyllä ottajaa on .
Tuota jätkän mainitsemaa sopimusta ei ainakaan Keski-Suomessa taida olla. Jos puita ei ole ostettu niin ei ole yrittäjälle tuloakaan. Tuo takuu taksa taitaa olla ainakin kaupungin yksityisillä auraajilla joille maksettiin tietty perustaksa vaikka aurausta ei olekkaan. Uskon että niiltäkin se pikkuhiljaa häipyy.
Täällä alueurakoitsijoille vuositasolla taitaa olla sovittu, paljonko hakattavaa sopimukseen kuulu. Asia erikseen on, milloin sitä hakataan. Saattaa olla seisokkia ja sitten taasen puuta olisi hakattava yötä päivää. Eipä luppopäivinä kone tienaa tai sitten urakoisijat vain muutoin valittavat, salaten jatkuvan työtulotakuun.
Tuo on mielenkiintoinen tuo hakattava vuosi määrä. Monelle yrittäjälle luvataan tietty puumäärä vuosittain kustannuslaskennan perustaksi. Taitaa olla Metsähallitus joka todella takaa hakkuumäärät. Muut toimijat joutuvat ostamaan puunsa markkinoilta ja jos hinta tai jotkut muut tekijät eivät ole riittävät niin eihän niitä puita saada ostettua. Silloin nostellaan vain hartijoita ja sanotaan urakoitsijalle että voi voi…
”Firma maksaa sopimuksen mukaan, tai maksaa ja itkee. Ei muutaman miljoonan koneita hankita velaksi luottaen vain Firman ”Kylvöksestä Oraitten kasvavan”.”
Älkää uskoko näitä Jätkän diipa-daapa-juttuja, mistä ihmeestä näitä oikein riittää…
Vain tehdyistä ja ajetuista puista maksetaan ja erikoiskohteilta kuten pihapuuhommat voi saada tuntikorvauksen. Oli näköjään keskiverto korjuuyritysten viimeisin tilikauden tulos -0.3% eli kyllä ei kukaan täyspäinen näillä taksoilla enää aloita uutena yrittäjänä kun taitaa monet nykyisetkin haaveilla lopetuksesta kunhan pääsis veloista.
Kyllä koneyrittäjienkin pitää olla vailla normikorotuksia taksoihin työnantajiltaan, jos niihin on tarvetta käyttökustannusten noustessa. Yksittäiset ”villit” yritykset näyttäisi pärjänneen hyvin. Lisänä tietysti niiden pitää itse markkinoida ja etsiä työmaansa.
Viime hintahuipussa pistäytymisessä oli erikoista se, että markkinahintojen nousu ei näkynyt kantohinnnoissa kuin vain vähän. Edellisillä kerroilla ( Korean suhdanne, 70-luvun öljykriisi ja -07-08 lama-aika) myyntihintojen nousu näkyi puun hinnoissa . Ostajat ostaa leimikkoja pystyvarastoihin pidemmäksi aikaa joten jos jollain koneketjulla ei ole töitä riittävästi , siitä pitää kertoa työnantajalle eikä moittia mo:a puunmyyntihaluttomuudesta.
Umpin tuottoisin (%:aalisesti) sektori on ollut energian tuottaminen ja myynti ennen nykyisiä e:n hinnan nousujakin. SE pilasi paljon ostoaan , kun alkoivat maksaa tukista 2 eri hintaa joka ei tietysti mennyt kunnolla läpi , kun puun myyjätkin on enimmäkseen laskutaitoisia . MG :llä on ollut melko hyvä paletti saada halvalla puuta pienosakkailtaan, jos eivät sitten pilaa sitä nyt sijoitusten korkoja laskemalla. Inflaatio% on jo yli 3 joten jokin 1 %:n korko jota B-osuuksille maksetaan ei ole mikään hyvä sijoituskorko lainan antajalle l. mo:lle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.