Huomasin jossain lehdessä yksityismetsien puukauppojen määrän. Vähennystä oli hienosti edellisiin vuosiin. Toivottavasti saadaan tänä vuonna lisää vähennystä 10 – 15%.
Täällä ollaan aika reilusti Salpausselän ja pienen Salpausselän pohjoispuolella. Tämä lumituhoalue kuuluu paikalliseen, melko pieneen ylänköalueeseen, jonka korkeus vaihtelee 150-200 metrin välillä merenpinnasta.
Erityisesti näillä korkeilla seuduilla on huolehdittava siitä ,että puuston riukuuntumista ei pääse tapahtumaan missään kasvatusvaihessa.
Kysyisinkin , onko Visakallon lumituhokohteilla tehty energiapuuharvennuksia . Näillä korkeuksilla kyseisellä tavalla käsitellyt osittain jo riukuuntuneet metsät ovat olleet selkeästi altteimpia lumituhoille. Puiden hoikka muoto ,vajavaisesti kehittyneet juuret ja toispuoleinen oksisto johtavat väistämättä jonkinasteisiin tuhoihin.
Pohjois-Karjalassa metsät ovat nykyisin arempia lumituhoille, koska alkutalven pakkaset puuttuvat. Maa ei ole roudassa, eikä puu jäässä. Etelässähän näin lienee ollut vaikka kuinka pitkään. Viime talvien lumituhot ovat koetelleet kaikenlaisia metsiä. Hyvin hoidetuissa yleensä kuitenkin ykköspuita, maks. Kymmeniä. Hyvin harvoin täystuho.
Lumituhot ovat tulleet uudistuskypsiin kuusikoihin, jotka on hoidettu aivan normaalisti. Lumituhoalueet ovat seuranneet korkeuskäyriä. Myös kuvioiden reunapuut ovat jonkin verran kärsineet tuhoja. Energiapuuharvennuskohteilla ei ole ollut lumituhoja. Kuten jo aikaisemmin totesin, mieluummin esittelisin ko. kohteita, koska luetun ymmärtäminen ei tunnu aivan kaikille olevan itsestäänselvyys.
Teen nyt Nuoren Metsän Hoitoa tai pikemminkin harvennusta ja kyllä ylivoimaisesti eniten nuoria männyn taimia (noin kaksi-kolmemetrisiä) on katkonut hirvet. Joka näkyy kyllä koko alueella aivan yksinäiseltä aukkopaikalta aina tihentymien reunapuihin. Oli taimi vahva tai heikko mutta kun hirvi tuo vasansa sapuskoimaan ei se paljon kysele hoitomuotojen suhteesta maittavuuteen. Ja metsän joutuu nyt rakentamaan aina lähes sataprosenttisesti hirvien jossain kasvuvaiheessa vioittamista männyn ja hieskoivun taimista. Mäntyähän siinäkin pitäisi kasvaa lähes sataprosenttisesti. Mutta hirvi on määritellyt että sekametsää tulee. Hieksetkin näyttää olevan niin moneen kertaan syötyjä että niitä vaivaa jo nuorena lahokin.
Puukauppa v 2020 näyttää tilastojen perusteella aina vain paremmalta. Hiilinielut säilyvät Suomen metsissä. Puun tuonti lisääntyy. Tuttu kertoi Itä-Suomessa olevan tehtaiden ympärisyössä ja rautateiden varsilla puuvarastoja kuin 1970 – 1980-luvulla.
Lakot vähentävät puun käyttöä yli 1 milj. m3 viikossa.
Kiire näyttää hakkuilla olevan, kun maa hiukan jäätyi ja satoi lunta moto tuli haakkuutöihin. Oma suunnitelma olikin, että hakkuu alkais kuun vaihteessa. Kelit ei kuitenkaan tästä enää parane tälle talvelle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.