Oletko muuten perko sahannut lenkoa puuta laudaksi ? Kyllä sen jokainen sahuri laudaksi tekee mutta kun taapeliin laittaa niin lengoksi se menee. On kokemusta.

Apteeraus on todellakin matemaattista laskentaa. Moton koura tekee matkallaan tuhansia laskentoja ja mallinnuksia. Kyse on vain siitä voidaanko laskentamalli viedä suoraan käytäntöön. Eli onko puun laatu niin hyvää että mallinnuksen voi hyväksyä. Tätä on apteeraus.

Kaadossa revittyjä vanerityviä ei pitäisi yleensäkkään tulla.

Taisin ilmaista asian huonosti. Yritin tarkoittaa sitä että kun kaikki leimikko tekijät siirretään ostajalle niin se voi näkyä hinnassa. Jos lähdetään siitä ajatuksesta että kaikki minimi tukin paksuuden ylittävästä pölkystä on maksettava tukin hinta niin se laskee hyvänlaatuisen metsien hintaa. Tämä ajatus perustuu siihen että niissä leimikoissa josta joudutaan maksamaan ylihintaa laatuun nähden niin osa kustannuksista siirretään hyvälaatuisiin leimikoihin. Eli korkean tukkiprosentin omaavista leimikoista ei saataisi niin hyvää hintaa kun voisi olettaa.

Tämä osaltaan näkyy runkohintakaupassakin  vaikka se on ehkä vaikea tunnustaa. Hyvälaatuisesta tavaralajikaupalla tehdystä leimikosta on mahdollista saada hyväkin hinta. Jos taas myydään leimikko runkohinnalla niin osa riskistä siirretään myyjälle maksamalla heikompi hinta. Muistan kun työelämässä hakkasin runkokaupalla tehtyä leimikkoa niin silloin tukkiprosentti oli saatava vähintään 78 % ja mieluimmin päälle. Silloin siitä eniten hyötyi ostaja. Jos taas leimikko jäi tuon alle se tarkoitti että ostaja maksoi leimikosta liikaa. Usein runkohinnalla ostetaan mieluiten hyvälaatuisia leimikoita. Huonolaatuisia ei haluta ostaa millään tai hinta laitetaan niin alas että se kannattaa. Tärkeintä kuitenkin on myyjälle tietää mitä myy ja ihan rehellisesti tekee arvioin. Se auttaa jo paljon.

Oppisi on mennyt penkin alle kuten muukin soopa täällä.

”En ole sahannut kenttäsirkkelillä…. olen oppinut  miten lenkous hävitetään sirkkelillä. ”

Opettaa paljon ,kun tekee omista kaatamistaan puista ja sahauttamistaan laudoista omakotitalon. Laatuasiat tulevat kerralla selväksi ,kun naputtelee käyristyneistä lankuista lattiaa. Tai yrittää tehdä seinää käyristyneiden tai lentojen runkotolppien ympärille.  En tuntenut motohommista pienintäkään tunnontuskaa lumpatessani tyvikäyrän rungon tyvestä kolmosen lumpin kuitukasaan. Lattiaa tehdessäni huomasin ,että siinä vaiheessa käyrän osan poistaminen merkitsee kalliita polttopuita. Sahattuja ,höylättyjä ja kuivattuja klapeja. Puuttuvan määrän lattialautoja joutuu hakemaan kaupasta.

Juu puita pittää olla mistä sahhailla.   Näkyvät ajavan niitä pölkkyjä  sirkkelille mitkä ovat ukolta mehtään jääneet .

Tähän Mikko Häyrysen  puukaupan ongelmatutkimukseen  ukot antaa apua parhaan kykynsä mukaan.

Moto mittauksessa on nykyis kai algoritmi käytössä joka tekee annettujen mittojen mukaan  ostajalle sopivimmat palikat rungosta. Myyjän  etu on heikoilla jos  parasta  hintaa ei haeta rungolle ja se puuttuu ohjelmasata niin koneäly ei voi  laskea parasta arvotuottoa  myyjälle apteerauksessa.    Yhtiön jakomies probleema edelleen.