Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

  • Tämä aihe sisältää 514 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa, sitten Apli toimesta.
Esillä 4 vastausta, 511 - 514 (kaikkiaan 514)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • Raivaaja

    Eiköhän kohta ala venäjän puu virtaamaan Suomeen. Usa lopettamassa pakotteet, muiden käytännössä pakko tulla perässä. Nopeasti unohtuu koko sota.

    Isolla rahalla ostettu lähiseuduilta metsäpalstoja. Pistäneet metsät sileäksi saman tein. Ehkä ihan järkevä liike jos raja aukeaa ja vanhat tuulet alkaa taas puhaltaa.

    Nostokoukku

    Aina ei nuo Visan mainitsemat pitkät etäisyydet ole olleet ongelma, silloiseen kalustoon suhteutettuna. 1800- luvun lopun pulavuosina huomattava määrä Multian metsämaista oli kaupattu eri puulaakeille, eniten ”Ruuselehville”, yli 13 000 ha. Metsät olivat kuitenkin vedenjakajan väärällä puolella tuolloisen kaukokuljetuksen, uiton, kannalta. Puut jouduttiin ajamaan vedenjakajan yli Multian Uitamonjärvelle jotta ne saatiin Kokemäenjoen vesistöön uitettavaksi Poriin, jossa Rosenlewin saha sijaitsi. 1932 polkaistiin käyntiin kolmen kuukauden suursavotta, jossa jopa 40 000 runkoa hakattiin ja ajettiin uitettavaksi Poriin. Hevosilla ajettiin tukkia pisimmillään yli 30 kilometriä. Ajossa oli mukana yli 500 hevosta, ja tietenkin vähintään tuplaten tekomiehiä. Puolikkailla kuormilla tukkia ajettiin ensin vedenjakajan korkeimmalle kohdalle ”lissyylaaniin”. Seuraavaa kuormaa lisättiin tästä ja lähdettiin alamäkiä kohti järveä. Savotta elätti lisäksi kortteerinpitäjiä, hevoskauppiaita, pontikankeittäjiä ja kahvilaavujen pitäjiä. Kasvava metsäteollisuus tukeutui tuolloin lähes sata vuotta suomalaiseen työhulluuteen ja kilpailuviettiin.

    Lähde: Hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä. Hevoshistoriaa Keski-Suomesta.

    Perko

    Ei näytä kilpaaminen helpottaneen, paitsi tuloista.  Niistä ei oo niin väliä kunhan firma kehuu!

    Apli

    SS: Yrittäjän polttopuut vohkittiin röyhkeästi tien vierestä – Uutiset kotimaasta ja maailmalta – Maaseudun Tulevaisuus

    Hankintapuut kannattaa myydä nopeasti ettei käy niin kuin yllä olevassa jutussa.

Esillä 4 vastausta, 511 - 514 (kaikkiaan 514)