Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 435)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • Makarov

    Nyt tuolla tiluksilla pari konetta pyörii, toinen tekee aukkoa ja toinen energiapuuta. Ei näy nyt ongelmia olevan. Ylensäkki ongelmat mitä omilla tiluksille hakkuissa on tapahtunut ovat silti leimikoiden määriin suhteutettuna pieniä mutta aina harmillisia. Kolmaskin kone pitäisi tulla tekemään harvennusta helmikuussa mutta taitaa tuo energiapuuta tekevä Kone tuossa kohta häippästä, aukkoa tekevä kone saattaa olla vielä ku siihenkin kuuluu harvennusta niin mennee vielä joku aika. On se hurjaa, ei muuta ku puuta nurin ja metsät sen ku paranee.

    mehtäukko

    Täysin virheetöntä toimintaa niin monisyiseltä puunkorjuun vaativalta kentältä on aina mahdotonta vaatia. Mutta mitä selkeämmät senssit, valmistellut asiat ja ammattilaiset puikoissa, kyllä onnistuu.

    PasiLisko

    Aiemmin kirjoitin tuosta kun kolmelta hlökohtaisesti tärkeältä kuviolta ammattiostajilla on ihan eri näkemykset.

    Pakko mainita myös yksi vähäpätöisempi kuvio, jossa sama juttu, että toinen sanoo ihan eri kuin toinen. On silläkin alaa n. 3ha, mutta vaikka ojitettu, niin luullakseni märkää eikä kai oikein tuottoisaa. No, toinen sanoo, että äkkiä harvennettava. Toinen sanoo että ei kannata 10 vuoteen.

    Jälkimmäiseltä sain täsmätietoja: oli mitannut siitä (mielestäni todella monta) koealaa ja pohjapinta-ala 20 ja runkoluku 1200/ha. Mäntyä 90%:sti.

    Haluaisiko joku kommentoida, että voiko toinen taho tulkita nuo lukemat siten, että pitää nyt harventaa, vai onko kyse mittaustulosten vaihtelusta eri henkilöillä vai onko jotakin muuta mahdollisesti takana?

    Sikäli oleellinen juttu myös, että jos haluan tuon harvennettavan, niin eniten tarjoava on pois pelistä, kun ei halua tuohon kuvioon kajota.

    Positiivista se, että ei harmita olla maalaisjärjellä liikkeellä, kerta ammattilaiset ovat noin sekaisin, niin taitaa olla sellainen tieteenala, että on niin pirun venyvää, että mikä oikea toimi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pohjapinta-ala 20 on hieman alhainen lähteä harventamaan eli ehkä kannattaa antaa kasvaa, kun kertymää ei kovin paljon tule. Päätöstä tarkentavia tietoja olisivat kasvupaikka, elävän latvuksen pituus ja luston paksuus. Eri asiantuntijat voivat tulkita järkevää tarvittavaa kertymää tai poistuvan rungon kokoa ja mittaustietoja vähän eri tavoin. Jos pohjalla kasvaa rahkasammalta, kuivatus ei ehkä ole riittävä. Puutuhkalla elpyisi kasvu?

    Nostokoukku

    Puuston keskipituus olisi hyvä tietää, samoin ikä.

    Perko

    ”elävän latvuksen pituus ja luston paksuus.”   Olisiko  AJ:llä tietoa  tuohon liittyvistä tutkimuksista?  Siitä  kysyin jo aikaisemmin  mutta antamassasi viitteissä ei ollut  noita tiheyteen ja latvuksen kokoon juttua.   Jos huomaat jossain niin   antaisitko vihjeen. Pls !

     

    PasiLisko

    Kasvupaikka: kuivahko kangas,vastaava suo ja puolukkaturvekangas, alaryhmä räme, rahkaturve, ojitettu.

    Tuhkalannoitusta ehdottaa metsään.fi

    Omaan silmään kaksijakoinen kuvio, toisaalla riukumaista pienellä vihreänmäärällä (kai tuo yli 10m on, kuvasta katselen, jäi arvioimatta paikan päällä pituus) ja toisaalla selvästi lyhyempää ja kunnolla vihreätä puoliväliin asti. Kuka kettu lie keksinyt, että nämä muka kuuluu samaan kuvioon.

    No varmana vaikea sanoa tässä kenenkään tarkasti. Harmi kun ei voi kuvia liittää. Pitää heittää arvalla kumpi ammattilainen on oikeassa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En Perko ole oikein tuotosasiantuntija. Katso olisiko Metsätieteen Aikakauskirjassa jotain artikkeleita asiasta. Toinen hyödyllinen voisi olla Tapion metsänhoidon suositukset ja siellä harvennusmallit ja viittaukset tutkimuksiin. Mallit on kai laadittu siltä pohjalta että vihreä latvus ja luston paksuus säilyy riittävän hyvänä.

    Lukijoiden kuviin voi laittaa kuvia.

    käpysonni käpysonni

    Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?

    Nostokoukku

    Riukuuntuminen ja pieni latvus voi olla seurausta ryhmittäisyydestä. Näin luontaisesti syntyneillä rämeillä usein on. Puut ovat tiheissä tuppaissa, sitten on taas harvempaa , jopa lähes puutonta osaa. Jos näin on, ryhmät kannattaisi pikaisesti ”purkaa”, ettei riukuuntuminen ja latvuksen supistuminen edelleen pahene ja tee puustosta kasvatuskelvotonta. Riukuuntuneet ovat lisäksi alttiita luonnontuhoille, esim. lumituhot. Ppa ei ole kovin suuri, mutta kuivahko rahkainen puolukkaturvekangas ei jaksa kovin suurta puumäärää kasvattaa. Ainakin riukuuntunut osa kannattaa harventaa, harkita kannattaa, teetkö sen sitten pienimpiä runkoja poistamalla raivaussahalla vai motolla, jos ostaja löytyy. Olisi oivallinen omatoimisen hankintahakkaajan kohde. Kymmenmetriseen, latvuksensa säilyttäneeseen osaan, ei ole vielä kiirettä ja tuskin ostajatkaan kiinnostuvat. Kertymä jää väkisin niin pieneksi.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 435)