Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 432)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • mehtäukko

    ”..Kyllä nytkin voitaisiin hankintoja ajaa hevosella…”, ja aivan hyvin, sillä nyt ei leipää revitä hevosen selkänahasta. Ero tulisi vielä siitä, että helposti käräjä-ovi kävisi.

    ”hevosen työvaljaisiin” ehkäpä kuitenkin edes oikein päin.

    Nostokoukku

    Historiankatsaus.

    Parhaat ja yleensä aikaansaavimmat, ne joilla yleensä oli keväällä suurin lopputili, hevosmiehet hoitivat hevosensa hyvin, usein paremmin kui itseään. Vielä keväälläkin olivat hyvässä lihassa ja karva kiilsi. Oli näitäkin tietenkin jotka pyrkivät ylikuormilla, kiroamisella ja pieksämisellä tuloksiin. He eivät yleensä saaneet aikaan loppupelissä mitään. Väärin käsitelty hevonen menee rikki siinä kuin väärin ajettu metsäkone, varaosia vain on huonommin saatavilla. Pomot valvoivat isommilla savotoilla myös hevosen käsittelyä. Olipa ukkoherra puuttunutkin näihin huonosti kohteleviin, oli sanonut eräälle, että jos ei tyyli muutu, tällä savotalla on ajot ajettu. Tämän kertoi hevossavotoissa mukana olleet isäni ja hänen setänsä. Isäni poikasena ajomiehenä, hänen setänsä pomona. Suomenhevonen haluaa tehdä työtä ihmisen kanssa, se jopa oikein käsiteltynä nauttii siitä. Ravikilpailuissa ellipsin kiertämistä se ei pidä työnä. Siksi niille tulee laukkoja kilpailussa moninkertainen määrä jalostetuimpiin rotuihin verrattuna. Työnteko hevosella ei ole eläinrääkkäystä. Paljon enemmän rääkkäystä on ottaa koira kerrostaloon, syöttää se hyvässä tarkoituksessa ylilihavaksi monisairaaksi ja käyttää toppatakkiin puettuna sontimassa kadun varteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luulisin saavani hevosen valjaisiin mutta sillä valjastuksella ei kannattaisi lähteä vetämään kuormaa ennen tarkastusta.

    Nostokoukku

    Kiinnostaisi tietää, missä A.J. on oppinut hevosen valjastamaan.

    mehtäukko

    ”…Vetovoimat on toinen juttu, mutta kantokyky suhteessa kuormaan ja   kaluston hinta  kuormankokoon  on vaikea voittaa..”  Kaikenlaisia väitöksiä sitä onkin.

    Missäpä olette nähneet hevosen vetävän tukkikuormaa vastamäkeen, jossa vetovoimat punnitaan? Nyky-aikaisessa korjuussa se kun on tuiki tavallista, ja päällä 20 tonnin kuorma,- jopa luntakin maastossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostokoukku. Asuin lapsena maalla ja siellä tuli jonkin verran oltua tekemisissä hevosten kanssa vaikka meillä ei ollut itsellä hevosta. Silloin oli naapureissa 5 talossa työhevonen ja niitä oli vielä 1960-1970 lukujen vaihteessa vielä myös hakkuilla. Yleensä mentiin naapurin lasten kanssa ratsastamaan. Olimme varmaan joskus avustamassa valjastuksessa (enempi ehkä sivusta seuraamassa). Sain lahjaksikin käytöstä poistettuja valjaita. Omistin muun muassa kuolaimia, päitset, länget, luokin ja setolkan. Sen verran monta osaa valjaissa on, että nyt joutuisi hetken miettimään miten laitetaan.

    Perko

    On  pari niksiä jotka osaa, rahkeen kierto aisanympäri luokkiin  (eli vempele) ja rinnustimen kiristys niin sinähän on hevonen valjaissa.  Varmasti tohtorilta onnistuu!

    Puukauppa  onnistuisi hankinnalla tienvarteen  aivan varmasti.

    Perko

    Älykäs suomenhevonen osasi valita alas viettävät väylä metsästä ja tekivät kuormanhakuun mennessä jo ajajan kanssa jäljen kuljetukselle . Metsäkoneen kuorma on tyhjänä jo 20 tonnia eikä siedä joskus edes hevoskuormaa puita kyytiin upoksissa.  Katsellessa nyky kuljetusta niin  tuntuu ,että suomenhevosella oli paljon tervettä järkeä.

    Kouluttamalla ensin työntekijöitä  koneen tehokkaaseen oikean tyylin käyttöön ja huoltoon voidaan parantaa hyötysuhdetta. Kokenut käyttäjä osaa hyödyntää koneen ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.    Uuden teknologian materiaaleista tehdyt kuormaa kevyemmät koneet, niissä GPS:n ja automaattisten ohjausjärjestelmien, käyttö voi parantaa koneen tarkkuutta ja tehokkuutta. Esimerkiksi puiden hakkuussa voidaan hyödyntää ohjelmistoja, jotka optimoivat työskentelyreitit.   Suunnittelemalla työmenetelmät etukäteen ja valitsemalla oikeat väylät voidaan vähentää turhia liikkeitä ja säästää aikaa ja polttoainetta.   Entisen hevoskauden  kuljetusopit eivät ole vanhentuneet.

    mehtäukko

    ”..Metsäkoneen kuorma on tyhjänä jo 20 tonnia..”  On tietämys kohdallaan!

    Mistä sinä plagioit noita loruja ”puukaupan ongelmia”- keskusteluun?  Taannoin perkolaisella itsellään riitti avohakkuun ja jk:n sekoituksissa ukaaseja.

    Perko

    Saksalaisissa  autoissa paikannukseen  on alkuaan minulta plagioitu  algoritmi.   Nuo hevosen älystä kertomukset ovat itse huomattuja  ja sotaveteraani hevoselta,  oli tosi ystävällinen kaveri.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 432)