Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 136)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • mehtäukko

    ”..Mittaohjelmaan tehty  juttu korjaisi lähes huomaamatta  hävikkitukin ja tyven repimät, lumpit eikä siitä yhtiökään häviä  mutta saa paremman  palvelun imagon..”     Mitä propagandaa!

    Perkolaisen trollaus niin jk:ssa kuin viisastelu hakkuun asiantuntijana on kerta toisensa jälkeen osoittaunut tyhmyytensä. Kun ei ole tietoa, ei ole ymmärrystäkään.

    Metsuri motokuski

    Ei nyt tehdä liian dramaattista tästä asiasta. Jos Anneli on viestin tuoja niin olisi kiva tietää kenen viestin tuoja. Kuka tuollaista esittää ? Olen metsäkupsan kanssa samaa mieltä.  Kyllä nykyään katkonta on pääosin oikeaa mutta aina joku kokee kaltoin kohdellun. Sen vuoksi kai tästä jauhetaan.

    Tarkoitin tuota katkontaa josta aiemmin kirjoitin että jos tukin katkonta on 30 cm jaolla ja automaatti apteeraus kehoittaa katkaisemaan tukin. Jos kuljettaja huomaa väärän apteerauksen ja toteaa että seuraava pituus voisi tulla niin kyllä hän + ja – näppäintä silloin käyttää ja pitääkin käyttää.

    metsä-masa metsä-masa

    Nämä paljon puhutut lyhvet mitat kauppakirjalla eri läpimitta luokissa on kiistatta myyjälle edullisia kun pyritään tukkikertymä saamaan tarkasti talteen.

    Ostajat käyttää eri käytäntöjä, joku voi rajata lyhven mitan vain tuoreen oksan-alueelle ja rajata sille tietyn yleensä pienen prosentin. Toinen, yleensä sahuri antaa sille laajemman tekomahdollisuudet, esim. kokorungon alueelle ja useampaan läpimitta luokkaan.

    Omana kokemuksena olen huomannut, että sellu firmat on tarkempia siitä mitä katkonta matriisi toivoo katkottavaksi ja mistä läpimitta-alueesta. Sahri on ollut reilumpi niille mitoille mitä matriisi on tuonut motolle katkottavaksi.

    Sahurilla leimikko kohtaiset ylitykset on olleet suhteellisia, koska leimikot vaihtelee laadullisesti, heikkolaatuisessa leimikossa lyhvet mitat on eduksi myyjälle eikä seuraavista hyvä laatuisesta leimikosta vastaavaa ylitys tarvetta synny. Ja kuukausi kohtainen katkonta traportti sahalla, on silti Ok.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Selasin ketjua taaksepäin: keskustelu lähti tällä kertaa liikkeelle siitä, missä vaiheessa hakkuuta puita saa alkaa kuljettaa metsävarastolta pois.

    Aiemmin, siis vuoden 2007 paikkeilla, olin mhy:n valtuustossa, ja silloin tuli mieleen kirjoittaa vaihtoehtoisista mittaustavoista katkonnan valvonnan tarpeen minimoimiseksi. Ei siinä sen kummempaa ole takana, edunvalvontalasit päässä välillä… 😊

    Odotan että keskustelu jatkuu, koska emeritustutkija Juha Lappi esittää oman kehitysehdotuksensa arvioitavaksi. Olen kyllä varoittanut Juusoa että metsäala on hyvin konservatiivinen, ja mikään ei tule muuttumaan ellei muutos ole eduksi kaikille osapuolille.

    mehtäukko

    ”…Myyjällä on oikeus olla mittauksessa ja pätkinnässä paikalla, se onnistuu koti päätteeltä…. riehuu kaikkien klusterin asiamiehenä ( vaikka eivät ole pyytäneet)…”

    Kyllä tällaiset trolli-perkolaiset ovat pahimpia yhteistyön kalvajia kentällä, valitettavasti. Tyypillä ei mitään käsitystä todellisuudesta, mutta rannalta huutoa piisaa.

    Keskustelu sinällään on todellakin paikallaan, sillä niin paljon on leijjunut/ leijjuu savua ilmassa väärin luuloin.

    pihkatappi pihkatappi

    Miksi matriisia ei julkisteta, tuntuisi järkevältä. Myyjälle vain nähtäväksi ja sillähän tuo on selvä. Tai tietysti lisäksi lista pölkyistä, mitä on katkottu. Kaikkihan sen tietää, että puissa on vikoja, mutta mihin läpimittoihin tukit on päättynyt ja mitä pituuksia on käytetty. Joku vuosi takaperin jollain alueella Stora-enso katkoi systemaattisesti tukit min 17 cm latvaan, eli matriisissa oli virhe ja tuota matriisia vaan käytettiin surutta.

    mehtäukko

    Ammattilainen valveutunut kuski varmistaa yhdellä soitolla korjuupomolle tuollaisen ”muutoksen”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pauli Rintala kertoi että osapuilleen kolmannes katkonnan vähennyksistä teoreettiseen maksimi tukin määrään nähden liittyisi latvaläpimittaan ja muut eli viat ja lahoisuus olisivat vastaavasti kaksi kolmannesta. Eli aika marginaaliseksi tuo latvassa sijaitsevan hukkapätkän vaikutus siis jäisi jos tilasto on tämä.

    suorittava porras suorittava porras

    Matriisit ovat vain jalostuksen tarpeita varten. Tukkeja viedään eri osoitteisiin samaltakin leimikolta. Näitä koskeva mittaustieto on ainoastaan leimikon ostaneen yrityksen ja katkottua tavaraa käyttävien yritysten kahdenvälistä tietoa. Siksi matriiseja ei julkaista muille.

    Yhdestä rungosta voi päätyä tukkipölkkyjä jopa kolmelle eri sahalle . Näillä on keskenään erilaiset mitta-ja laatuvaatimukset ja vaihteleva määrä mittoja käytössä.

    Esimerkki:

    Tyvestä tehdään sorvitukki ,jolla voi olla 1-2 pituutta ja minimiläpimitta esim 25cm . Seuraava pökky on välitukki ,joka on läpimitaltaan pienempi ,kun sorvi ja sillä niin ikään voi olla vain kaksi pituutta. Lopusta valmistetaan terveoksainen latvatukki ,joka päätyy minimiläpimittaan ,mikäli pituusvaihtoehtoja on riittävästi. Harvennuksilla vaihtoehtoja on vähemmän ,aukoilla enemmän.

    Koneen tietokone tekee kullekin rungolle edullisimman jakoennusteen ,jolla pyritään mahdollisimman suureen jalostusarvoon ko rungon kohdalla. Koneen kuljettaja alentaa jalostusarvoa ,mikäli puuttuu tarpeettomasti katkontaehdotuksiin. Tietokone laskee, ei tunteile.

    Ihmettelen edelleen ,että katkonnasta riittää ihmettelemistä vaikka tavaralajiperusteinen tietokoneella tehty katkonnan optimointi on ollut käytössä jo1990- luvulta alkaen. Tällä on ohjattu katkomaan rungot niin ,että saavutetaan paras mahdollinen jalostushyöty rungolle ja hävikki on mahdollisimman vähäinen. Näiden toteutuminen parantaa mahdollisuuksia maksaa puusta enemmän. Kaikenlainen puoskarointi puolestaan vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

    mehtäukko

    ”..Siksi matriiseja ei julkaista muille…”

    Tietoja eivät urki muut kuin myhistyksen tilastonikkarit, jotka itse sestovat korjuupalvelullaan ja tarjouskilpailujen ratkaisijoina samoilla apajilla. Kysyä voi, onko toiminta avointa ja läpinäkyvää?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 136)