› Keskustelut › Metsänhoito › Puuhuoltorahaston ”sponsoroima” tiehanke

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Puuhuoltorahaston ”sponsoroima” tiehanke

    Lähetetty: 1.10.2013, 09:06

    Gla

    Voinet valottaa tieinsinöörinä tien perusparannusta?
    Viimeviikolla keskustelin otsikossa mainitun instanssin tiehankkeesta jossa oli kysymys puuhuollon tarvitseman liikenteen turvaamisesta sekä paikallisten asukkaiden liikkumisesta koteihinsa.

    Kyseisessä hankkeessa käytettiin muunmuassa suodatinkangasta.
    Tientekijöita ”haastatellessani” muina miehinä kysyi mitä rakennetta korvaamaan he tuon kankaan laittavat. Katsoivat hieman ”viistoon”, kertoivat kankaan olevan erottamassa eri rakennekerroksia etteivät sekoitu keskenään.
    Mistähän johtuu tuo näkemysero suunnittelun ja toteutuksen kesken?

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Aukusti 7.10.2013, 22:54

    Eikö se leimikko kannattaisi hakata talvtyönä, jolloin jäädytetty suo kestäisi puutavararekan liikenteen?

    6 m3 8.10.2013, 07:23

    Niin, miksi ei hakkuut talvella ja ajo talvitietä pitkin?
    Joittenkin kohteitten kesäkorjuuseen saattaminen kun saattaa tuottaa yllättäviä kustannuksia.

    Ja onko suojuotti niin pitkä ettei kiertäminen onnistu kankaitten laitoja pitkin, vai onko rajanaapurina se hankala tapaus?

    Joittenkin asioitten kanssa on vain opittava elämään?

    Silloin kun isävainaan kanssa katsottiin niitä Koreansuhdanteen aikaisia ratkaisuja, niin näin jälkikäteen tulee mieleen että onko ollut tarkoituksenmukaista joka kohdassa vetää talvitie linjauskaan viivottimella kartalle???

    Timppa 8.10.2013, 13:12

    Tehokkaassa metsätaloudessa on monenlaista aktiviteettia. Muokkausta, istutusta, perkausta, harvennusta. Joskus saattaa iskeä myrsky ja nekin puut pitäisi saada kunnollisina korjuuseen. Siksi kyllä tuonkokoisen (20 ha) metsäalueen järkevä hoito edellyttää ympärivuotista toimivaa tieyhteyttä. Puuhastelemallakin syntyy kuluja, mutta ei koskaan pysyvää hyötyä. Siksi neuvoni. Teetä kunnon tie suon yli.

    Puun takaa 8.10.2013, 18:00

    Timppa vei jälleen sanat suustani.
    Kesäajokelpoisen 76-tonnin tien tulen rakentamaan.
    Ainakin meilläpäin kesä- ja kelirikkoleimikot on hinnoiteltu niin, että sillä on todellakin taloudellista merkitystä.
    Kalliomurske ei täälläpäin tule juuri sen kalliimmaksi kuin sorakaan.

    6 m3 9.10.2013, 15:25

    Ota pohjalle tarpeeksi karkeaa ”rompoolia”.
    Seulanpää kivimurskaa taitaa kohta saada halvemmalla kuin rinnesoraa, törmäsin moiseen erikoisuuteen.
    Johtunee siitä että maanottolupia on entistä vaikeampi saada, mutta vanhoilla montuilla sitä seulanpääkiveä vielä riittää?

    Timppa 9.10.2013, 15:50

    Puuntakunen
    Kannattaisiko teettää samalla 100-tonniset rekat kantava tie, jos nimittäin ne ”hirviörekat” ilmaantuvat meidän teille.

    Puun takaa 9.10.2013, 17:46

    Mikkelin metsäpäivillä oli näytillä uusi ”hirviörekka” lastattuna.
    Painoa on enemmän, mutta se jakautuu yhdeksälle akselille.
    Rengastöitä riittää kun näitä vehkeitä kengittää!
    Yksittäisten renkaitten määrä lähenee jo neljääkymmentä.

    6 m3 9.10.2013, 18:00

    ”Niin pitkä matka, niin pitkä matka on,,,” siihen että nuo satatonnarit ajaa puuta metsäautoteiltä, ainakin nykyisin käytetyiltä.
    Ei silti ettei kantavuus riittäisi, vaan taitaa vaunu vetää pahimmat mutkat suoraksi.
    Painohan jakaantuu useammalle akselille joten ei rasita tienpintaa enempää kuin nykyrekatkaan.
    Akselimäärän lisääntyessä tuo yhdistelmän notkeus kärsii.

    6 m3 30.10.2013, 17:25

    Ei tuonut Metsälenden Makasiinikaan esille tuota epäsuhtaa tien teossa. Jääköön arvoitukseksi.

    Erään lehtiartikkelin mukaa puutavaran kuljettajat ”kirvaa” noitten ”kelluvien” metsäautoteitten kestoa. Niitten joissa joku kerros on korvattu suodatinkankaalla säästösyistä.

    6 m3 7.8.2014, 21:36

    ”Suodatinkangas estää sekoittumisen

    Aiemmin teitä rakennettaessa tai maanteitä kunnostaessa käytettiin erilaita maaainesta, kuten soraa. Sitä käytettiin erillisenä suodatinkerroksena tehostamaan tien kuivana pysymistä. Nykyisin suodatinkerrosta korvaamassa käytetään yleisesti erilaisia kuitu- eli suodatinkankaita, jotka estävät tien eri kerrosten sekoittumista toisiinsa.
    Kulutuskerroksen pienempikokoinen ja kantavan kerroksen karkeampi murske ja toisaalta murskekerrosten alle jäävä savi- tai humuspohja pysyvät erillään toisistaan suodatinkankaan ansiosta.”

    Koneviesti n:o 11 7.8.2014

    ( noin käytännössä, googlesta oppinsa hakevat tiemestarit taitavat tehdä toisin?) 🙁

    Samaisessa artikkelissa esitellään Geo- eli lujiteverkkojen käyttöä nyky tienrakentamisessa.

    ”Teiden ja maa-alueiden kantavuutta ja maa-ainesten paikallaan pysyvyyttä on parannettu keinotekoisilla vahvisteilla jo 1960-luvulta lähtien. Erilaisilla maanrakennuskankailla vältetään maa-ainesten sekoittuminen keskenään, lujiteverkoilla puolestaan estetään maa-aineksen tai murskeen sivuttainen siirtymä.”

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5