› Keskustelut › Metsänhoito › Puuhuoltorahaston ”sponsoroima” tiehanke

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Puuhuoltorahaston ”sponsoroima” tiehanke

    Lähetetty: 1.10.2013, 09:06

    Gla

    Voinet valottaa tieinsinöörinä tien perusparannusta?
    Viimeviikolla keskustelin otsikossa mainitun instanssin tiehankkeesta jossa oli kysymys puuhuollon tarvitseman liikenteen turvaamisesta sekä paikallisten asukkaiden liikkumisesta koteihinsa.

    Kyseisessä hankkeessa käytettiin muunmuassa suodatinkangasta.
    Tientekijöita ”haastatellessani” muina miehinä kysyi mitä rakennetta korvaamaan he tuon kankaan laittavat. Katsoivat hieman ”viistoon”, kertoivat kankaan olevan erottamassa eri rakennekerroksia etteivät sekoitu keskenään.
    Mistähän johtuu tuo näkemysero suunnittelun ja toteutuksen kesken?

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 6.10.2013, 08:11

    Varsin yleistä on että naapurin tie on väärin tehty ja väärässä paikassa.

    Puun takaa 6.10.2013, 08:28

    Nyt kun on tuota asiantuntemusta paikalla, niin kertokaahan, miten nykymenetelmillä tehdään oikeaoppisesti tie ns. pohjattoman suon yli?
    Kantavien kivennäismaiden välissä on yli 100 metrin matkalla märkä, useita metrejä paksu muta/turvekerros. Paikkaa ei voi kiertää.
    Pitäisi tehdä kesäajokelpoinen tie 76-tonnin puurekoille.

    6 m3 6.10.2013, 13:49

    Soiden lavoitus:
    Tehdään karsituista puista kuusi ”niskaa” tien suunnassa.
    Niitten päälle ladotaan karsitut puut vieriviereen.
    Tuon päälle tehdään karsimattomasta puusta risumatto.
    Loput rakennekerrokset tehdään käytettävissä olevista maa-aineksista.

    Mikäli tie tehdään talvella, lumi on poistettava rakenteiden alta.

    Noin kertoo tienrakennusopas sotien jälkeen.

    Mutta jos kiertää ei voi, etkä ole valmis ajattamaan tuhansia kuutioita täytemaata lettoon, niin vaihtoehdoksi jää talvitie.
    Noita ”tukkiteitä” isäukkovainaa näytti -70 luvulla, mitä oli ollut tekemässä pienellä telakoneella 50-60 lukujen taitteessa.
    Upotuksia oli kuulemma pahimman talven aikaan tullut kolme ”pillarillekin”, viimeisellä kerralla oli myynyt koneen suohon ja ostanut neliveto Mannin. Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa.

    6 m3 6.10.2013, 15:41

    Sissos, väärä saitti. sahata piti. 🙁

    Timppa 6.10.2013, 16:48

    Meillä oli vähän pienempi ongelma kuin Puuntakusella. Piti saada rämesuon takaa pois n. 1500 m3 puuta. Ensiksi tutkittiin tangoilla ja löydettiin paikka, jossa turvemaata oli vain vähän. Sitten siihen ajettiin havuja ja kas kumma se kantoi ajokoneen kesällä. Vaihtoehtona olisi ollut jäädyttäminen talvella, mikä on aika työläs operaatio. (Ja vielä varasuunnitelmana ajaa pois puut naapurin maan kautta maksamalla kohtuullinen korvaus)

    Jos kyseessä on vain puutavaran ajo joskus, niin eipä kyllä tuollaista Puuntakusen kyselemää tietä ainakaan taloudellisilla perusteilla kannata tehdä. Sinänsä tuollaisia telalavateitä minäkin joskus teekkarina suunnittelin kesätöinä Metsähallitukselle. Kuinka ne kantavat täyteen lastatatun nykypäivän tukkirekan en tiedä.

    Muuten noista soista johtuu skkin, että Venäjän suunnattomat puuvarat jäävät pääosin hyötyläytön ulkopuolelle, koska lähes aina edessä suo tai joki. Että on noista soista hyötyäkin

    6 m3 6.10.2013, 16:55

    Venäläiset aikoinaan tehneet noita kapulateitä. Niitten päälle puukiskot. Vaunuja vetämään vangit. Niin niiltä Vienan korvilta on puuta korjattu Stalinin aikaan.

    Aukusti 6.10.2013, 20:38

    Tulihan noita ”kapulateitä” tehtyä isän apuna heti sotien jälkeen.

    Kotipalstamme takana oli suuret savotat ja savotan pääpirtti kauppoineen oli siellä tiettömän taipaleen takana. Koska töissä oli satoja miehiä kesäaikana täytyi miehille rahdata hevospelillä ruokatarvikkeet jne.Talvella se onnistui rekipelillä. Kesällä rahtaus tapahtui hevosen vetämillä ”purilailla”. Mutta kun välillä oli soisia paikkoja niin niihin piti rakentaa kapulatiet.

    Suot eivät olleet aivan pohjattomia vaan kova moreenikerros oli melko lähellä. Isäni kertoi kuinka sota-aikana tällaiset kohdat tehtiin reilun metrin levyisiksi hevosella ajettaviksi.

    Tämä ”läskitieksi” ristitty kulku-ura kulki oman metsämme kautta, josta kaadettiin kuitupuun kokoiset aluspuut molempiin laitoihin heti suon pintaan.Päälle ladottiin vieriviereen noin 5-7 cm vahvuiset poikkipuut, eli kapulat. Ne sidottiin paikoilleen pohjapuitten päälle asetetuilla riu`uilla rautalangalla tiukasti sitoen. Siis pohjapuu ja sideriuku kiinnitettiin toisiinsa ja poikittaiset ”kapulat” jäivät päistään puristuksiin niiden väliin. Nauloja ei käytetty, eikä niitä ollut saatavissakaan.

    Puut kaadettiin siitä vierestä. Senverran olin apuna, että kanniskelin niitä kapulapuita ja asettelin paikoilleen.

    Kapulatie siinä painuneena suon pintaan kesti vuosia vielä savotan päätyttyä.

    Puun takaa 7.10.2013, 12:16

    Kesäajokelpoisella 76-tonnin tiellä saa tapauksessani aikaiseksi parikymmentä hehtaaria kesäkorjuukelpoista leimikkoa, joten jotain saa suon ylitys maksaakin.
    Jos alle laittaa suodatinkangasta vahvemman, hyvin vetorasitusta kestävän maton, ja päälle reilu kerros hyvin kiilautuvaa, kutistumattomaksi kovettuvaa kalliomursketta, niin eikö silloin suon päälle synny silta?

    6 m3 7.10.2013, 17:59

    Syntyy, syntyy, silta, vaan saattaa tulla 100 metrinen monimuotoisuus kohde, sorsalampi tai uima-allas?

    Mutta eikö alueelta löydy kohdetta joista ajetaan ”perämaata” pois?
    Täällä ovat joskus tuoneet ajokustannuksilla, eihän tuohon mene kuin apauttiarallaa 5000 kuutiota perämaata. 🙂
    No, ikävä kyllä, ne kuljetuskustannukset nousee matkan jatkuessa toiseen potenssiin, ettei kovin kaukaa kannata ajattaa.

    Timppa 7.10.2013, 18:19

    Kyllä olen Kuusmottisen kanssa samma mieltä. En lähtisi kokeilemaan. Halvin homma olisi se, että läheltä löytyisi moreenikumpare, jonka ajattaisi esim kunnon traktori-peräkärry-yhdistelmällä sienne suohon. Antaisi painua pari vuotta ja tasoittaisi epätasaisesti painuneet. Sitten päälle suodatinkangas ja sitten murske. Kuten tuolla aiemmin kerroin, niin kannattaisi ensiksi tutkailla sitä, mistä löytyisi kova pohja lähimpänä. Parinkymmenen hehtaarin hakkuusta kannattaisi investoida kunnon tiehen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5