Nyt on jo istutustaimet normaalia paremmilla ”geeneillä” varustettuja ja puilla on perimä, joka antaa oikean suuntaiset oksakulmat ja ohuet oksat, hyvän pituuskasvun ja se, että taimet ovat pieniä paakkutaimia, mahdollistaa sen, että heti lähtö onnistuu pystyyn ja suoratyviseksi.

Ennen taimet olivat isoja ja niissä pitkät juuret, jotka tulivat väkisin toispuoleisesti istutuskuoppaan, joka vielä kuokittiin vinoksi. Taimi tuli toispuoleinen, eikä juuret pystyneet pitämään puuta pystyssä.

Koulimiskone teki valmiiksi käppyräisiä taimia – eihän niistä mitään laatua ikinä kasvanut.

Nyt on tilanne aivan toinen ja kun maaperä on puulajille sopiva, on laatuakin odotettavissa.

Näin kommentoitiin aloituksen jälkeistä kuvaa: ”Metsänomistaja on tainut hiilensidontaakin ajatella,kun ei ole raivausahuria päästöineen sinne halunnut,vai miksi herran haltuun antanut.”

Osalla kuviota harvensin viime vuonna varovasti taimikkoa ja nyt näyttää monin paikoin tältä. Ei ole lumituho, koska oksat syöty ja papanakasoja valtavasti.

Verkasalon Erkin ym. saheiden laatututkimukseen :

Leimikkokohtaiset erot vaikuttaa rakennesahatavaran laatuun vielä enemmän kuin keskimääräiset alueelliset erot.

RT-kortiston mukaan rakennesahatavaran eri laatujen keskimäär. arvo vaihtelee pääluokkien A (jossa A on jaoteltu vielä useampaan alaluokkaan) B ja C  mukaan suunnilleen seuraavasti :  Jos  C-luokan kuusella arvo on 100, niin A luokan kuusi = 150,  A1-luokan mänty =480 , A3 = 230,  jne.

Paremman A-luokan sahatavaraa käytetään esim. listoihin, sisäpaneeleihin ja puusepän tuotteisiin.   Sahoilla osataan jo erotella mm. 3-D-kuvauksella laadut hyvin toisistaan mutta kantohinnoissa se lopputuotteiden suuri hinta ero ei jostain syystä näy juuri ollenkaan.  Eräkohtainen laatuhinnoittelukaan ei olisi kovin hankala toteuttaa nykytekniikalla .

Niinhän se täällä metsätalouden kehitysmaassa menee.

Kuutiokasvu hehtaarilla ei liene juurikaan lisäänny. Se kertyy vain aiempaa harvempiin puihin.