Puuaineen laatu ja kasvunopeus

Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten Timppa toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)

1 2 3 4 5 6

Puuaineen laatu ja kasvunopeus

Lähetetty: 22.3.2019, 14:58
Merkitty: mekaaninen metsäteollisuus puun laatu

”Havupuille ominaisilla kasvupaikoilla hyvän laadun resepti on periaatteessa yksinkertainen: taimikko kasvatetaan ensimmäiset parikymmentä vuotta niin tiheänä, että rungon sädekasvu pysyy maltillisena. Sen jälkeen kasvutilaa voidaan vapauttaa harvennuksin, sillä ensiharvennuksen jälkeinen kasvun nopeutuminen ei enää sanottavasti heikennä tyvitukista saatavan sahatavaran laatua.

Siten myös metsien kasvua lisäävät lannoitukset ovat varttuneisiin puustoihin kohdistuessaan laadun kannalta turvallisia.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.397622

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

Planter 22.3.2019, 15:34

Näinkö?

Metsäkupsa 22.3.2019, 15:44

Kuvassa menossa laatupuun kasvatus,myös lahopuuta tulossa,eikä riistapöheikköäkään ole unohdettu.Tottapuhuen osalla ainakin on sädekasvun hillintä käynnissä turhankin tehokkaasti ja taitaa tulevat lumitalvet vielä lisää katkoa.Metsänomistaja on tainut hiilensidontaakin ajatella,kun ei ole raivausahuria päästöineen sinne halunnut,vai miksi herran haltuun antanut.

sitolkka 22.3.2019, 15:46

Kuvassahan on varsin hyvä tilanne. Tuon kun raivaa niin muutaman vuoden päästä paikalla on erittäin hyvä nuori metsä. Voi että kun olisi aina noin paljon hyviä männyn taimia, mutta kun niitä ei hirvien takia aina ole.

Puuki 22.3.2019, 16:11

Positiivistä kuvan taimikossa on, että siitä saa vielä metsän tehtyä melko tod. näköisesti.

Kun kasvatustiheys on esim. kuivahkon kankaan männikössä n. 2 :n kertainen tavalliseen verrattuna (4000 kpl/ha), niin puiden oksat on ohuita , samoin rungot , pituutta osalla puista on liki normaalisti n. 22 kasvukauden jälkeen . Hyvälaatuisten, tukkipuiksi kasvatettaviksi jäävien puiden tilavuus on n. puolet siitä mitä vastaavan norm. tiheydessä kasvaneessa männikössä. Kasvatusaika on n. 10 vuotta tavallista pidempi . (Pisimpien puiden pituus on suunnilleen sama kuin viereisessä 10 vuotta nuoremmassa männikössä, jossa tiheys on n. 2000 kpl/ha ).

Joskus tulevaisuudessa tukkipuista pitäisi siis saada laadun perusteella parempi hinta kuin normilaadun tukeista. Kuutiohinnan pitäisi olla n. 90 € , jotta lopputulos olisi sama kuin 60 €:n kuutiohinnalla 10 vuotta aiemmin myytyjen tukkien. (Jos inflaatiota ei oteta huomioon ja korko on 4%). Mutta laatulisiä ei ainakaan toistaiseksi makseta kovin usein mä-tukeillekaan. Joillain sahoilla on 15 % lisä A-luokan tyvitukeille.

A.Jalkanen 22.3.2019, 18:05

Mhy:n asiakastilaisuudessa kysyin Yaran edustajalta, että onko lannoitus riski puun laadulle. Tuossa mielipidekirjoituksessa tutkijat eivät onneksi pidä sitä kovin todennäköisenä ja tarvittava laatu riippuu aina käyttötarkoituksesta. Muistetaan kuitenkin, että havupuun paras laatu useimpiin käyttötarkoituksiin syntyy kun kasvunopeus ei kovin paljon vaihtele puun elämän aikana ja kun luston paksuus on keskimäärin 3-4 mm. Jos kovin nuorta metsää lannoittaa, luston paksuus voi helposti lipsahtaa tuon yli reippaastikin. Päätehakkuuta lähenevissä metsiköissä tämä vaara lienee olematon.

sitolkka 22.3.2019, 19:33

Sitä tuskin kannattaa kysyä Yaran edustajalta. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Heh!

A.Jalkanen 22.3.2019, 20:05

Nimenomaan heidän myyntipuheensa jälkeen pitää kysyä ettei homma mene pelkäksi hymistelyksi. Ajattelen itse niin että jos metsikkö kasvaa jo valmiiksi 3-4 mm paksuisia lustoja, lisäkasvu saattaisi heikentäisi laatua. Kasvukairaus selventää tilannetta. Mahdolliset riskithän realisoituvat vasta sitten, jos markkinat alkavat hylkiä typpilannoitettua, nopeasti kasvanutta puuta.

Puuki 22.3.2019, 20:22

Mäntytukin paras laatu ja -lujuus saadaan , jos luston leveys on 1,6 mm. Kuusella ja varsinkin lehtipuilla eri juttu.

Jätkä 22.3.2019, 20:35

Perinteisessä mäntytukin laatuluokituksessa Metsähallituksen laatuluokituksessa oli parhaassa laadussa raja luston paksuudelle 3 mm. Sekin taidettiin mitata vain tyvileikosta. Tukkien Apteerauksen tehneet ”jakomiehet” löivät jokaisen tyvipälkyn tyvileikkoon leiman, jolla he todistivat tarkastaneensa ja hyväksyneensä tyven ja sen lustot.

Samoin soitinpuuksi valkkaantuneen kuusen tyvileikon vuosilustot piti olla tasaiset, eikä vahvuus saanut olla yli 3 millimetriä. Tyvi valikoitiin koputtelemalla puuta pystyssä ja kuuntelemalla, ”soiko puu”

Jos se soi, sen ensimmäinen 80 senttiä maksoi paljon enemmän kuin oli koko puun arvo.

Puuki 22.3.2019, 20:52

Minulla on jäänyt tuo 1,6 mm mieleen jostain tutkimuksesta vuosien takaa. Jossain välissä nuoruutta olin VTT:llä (käymässä, en töissä) jossa tutkittiin rakennusmateriaalien erilaisia lujuuksia (taivutus-, veto-, puristus- ja murtol.) . Ei se 3 mm lustolev. puukaan tietysti mitään höttöpuuta ole. Arvokasta esim, juuri soitinrakennuspuuksi sopivaa menee helposti kuitupuukasaan, kun ylisuuria tukkeja ei kerätä erilleen talteen ainakaan ennen kantohinnan maksamista myyjille.