› Keskustelut › Metsänomistus › Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

    Lähetetty: 24.7.2016, 14:41

    Kuuntelin aamulla Luontoradiota. Siinä oli Juha Laaksonen jonkun Lokki-nimisen lintumiehen kanssa hakkuuaukon äärellä jossain Koillismaalla.

    Eivät tietenkään pitäneet näkemästään. Valittelivat aukon kokoa ja sitä, syväaurauksessa oli tehty yli metrisiä vakoja. Lokin mukaan tässä kasvaa metsä vasta yli sadan vuoden kuluttua.

    Miten on. Onko se metsänkasvu tosiaan noilla kairoilla noin hidasta? Ja tehdäänkö noin syviä vakoja?. Eivät ymmärtäneet sitäkään, miksi syväaurausta harjoitetaan.

    Aika yksisilmäistä toimintaa Yleltä.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • harrastelija 25.7.2016, 19:30

    ”Koillis Lapin” kanssa samoilla linjoilla.
    Leveysvyöhykkeet ja ilmasto ovat tosiasioita, mutta kyllä syväaurauksella saatu lisäkasvu tulee juuri lämpölisäyksen muodossa.
    Ymmärsin, että palle täytyy saada riittävän korkea hyvälle lämpösummalle.

    Oikein tiivistettyna penkki antaa hyvän kasvupohjan ja penkalle on helppo istuttaa taimet, kuten ”Jätkä” tuolla aiemmin oli kokenut.

    Samalla estyy ei-toivotun aluskasvillisuuden kasvu.
    Marjasatoa ei kyllä pidä väheksyä, ha-tuotto saattaa mennä vuositasolla paljon ohi metsän tuoton.

    Jätkä 25.7.2016, 19:48

    Nimenomaa paksukunttaisilla maapohjilla voimakas maankääntö muuttaa ratkaisevasti lämpöolosuhteita.
    Vanhassa Lapin kuusikossa oli, kun siellä aiheesta reissasimme, niin paksu sammal- ja muu kenttäkerros niin paksu, että siihen jalka upposi puolisääreen asti.
    Sellainen kunttakerros pitää maaperän kylmänä pitkälle kesään verrattuna paljaaseen kivennäismaahan.

    Paras muu keino kuin auraus, olisi avohakkuualueen kulottaminen silloin, kun kuntta palaisi niin, että siitä jäisi vain 10 % vahva kerros ja sitten kävisi kevytkin muokkaus.

    Kuitenkin Lappiin pitäisi perustaa reservaatti, jossa pyrittäisiin säilyttämään luonto – jopa ennallistamaan tehdyt tehometsätaloustoimien jäljet.

    metsänvartija 25.7.2016, 20:36

    Rauhoitukseen koko perä pohjola.

    Ei siellä viitsi edes käydä.

    A.Jalkanen 25.7.2016, 23:11

    Metsätalouden menetelmiä oikein soveltaen, alueiden käyttö osallistavasti suunnitellen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden, riittää pohjoisessa pinta-alaa kaikkeen käyttöön. Kaivosteollisuuden kanssa on kyllä vaikea sovitella muuta käyttöä.

    Käykää pohjoisessa, paikat on ihan kuin ulkomailla, erilaisia…

    harrastelija 26.7.2016, 07:18

    Lappi on todellakin erilainen.
    Kävimme Lapissa perheen kanssa joka kesä ja usein talvellakin.
    Tuonne 15 vuoteen saakka pojat tykkäsivät olla mukana ja viihtyivät todella Inarin yläpuolella olevalla Vuontisjärvellä, joka meillä oli eräänä tukikohtana.

    Vaimon kanssa ihmeteltiin kuinka kaupunkilaispojat tykkäsivät kuukkeleista ja terassilla makoilevista poroista. Kalat tuikkivat iltaisin Vuontisjärven rantavesissä.

    Hassun näköinen oli heinäkuun helteessä kuinka paikallinen järven takana asuva oli lähtenyt veneellä käymään maalikylässä.
    Karvalakki oli tietysti päässä, koska pitihän sitä varautua Lapin äkisti muuttuvaan ilmastoon 🙂

    1990-luvulla oltiin sitten joka kesä myös Suomi-juoksussa, jossa mitattiin jalkaisin Suomea Utsjoelta Helsinkiin. Olipahan mainio kuntotempaus reilun 5 vrk:n aikana. Kovimmat kuntoilijat hölkyttelivät meratonin joka päivä.

    Portimo 28.7.2016, 15:29

    Kun Taivalkoskella tehdään paksukunttaiseen maahan hyvä muokkaus, huolehditaan vesitaloudesta ja käytetään jalostettuja taimia, kasvuvauhti siirtyy satoja kilometrejä etelään. Kasvut saattaa olla tuollaista Pyhäjärven-Pihtiputaan luokkaa. 35 vuotta istutuksesta pääsee harventamaan. Korkeimmilla lakialueilla lämpösumma jää toki pienemmäksi.

    Jätkä 28.7.2016, 17:05

    Lasketko – Portimo, Taivalkosken Lappiin mukaan?

    Toisaalta silläkään ei ole merkitystä, kuinka Lapissa mänty kasvaa, vaan kyse on siitä, että realistinen nollaraja on jossain Sodankylän paikkeilla.

    Mitä luonnonvaraisemman näköinen metsä ja Jänkhä on Turistin kulkea Lapissa, sitä helpompi siltä on nyhtää rahat pois.

    Perassic Park 29.7.2016, 13:12

    Aika tavalla metsiä on tullut rampattua juuri tuolla Taivalkoski – Kuusamo -akselilla.
    Omia huomioitani:
    -Hyvän maapohjan merkitys korostuu.Kitu- ja joutomaata iso osuus varmaan keskimääräisissä metsätiloissa.
    Onko näiden osuus huomioitu laskennallisessa metsän kasvussa, vai ovatko mukana alentamassa metsän kokonaistuottoa.? (esim. metsään.fi laskuri) -Omin silmin havainnoituina esim. vaarojen rinteillä metsät kasvavat pitkiä vuosikasvaimia.

    -Silmiinpistävää on sitten metsänhoidon yksipuolinen monotonisuus. Kärjistäen en ymmärrä mihin tarvitaan esim. metsänhoitajan koulutusta, kun kaikki hakkuuaukeat aina kynnetään ja istutetaan riveihin mäntyä.Näin vaikka aiempi metsä on ollut kuusikkoa valtapuuna.

    -Lopputuloksena on etenkin Metsähallituksen mailla metsämaisematyyppi, jossa mäntytaimikoita kiertää nauhamaiset vanhan kuusikon kaistaleet.
    Kun taimikoiden kynnöksillä liikkuu, kiinnittää huomiota mäntyjen joulukuusimaisuus. Männyt ovat harvaan istutettuina riveissä ja kun taimikot ilmeisesti on raivattu kaikesta lehtipuusta, oksienkarsiutumista ei ole tapahtunut. Oksatonta runkoa ei ole oikeastaan lainkaan.

    Mäntykuitua on hirmuistésti, mutta miten lienee tuleeko laadukasta tukkia aikanaan.? Miksi ei koskaan samaan kuvioon istuteta kuusta ja mäntyä sekaisin? Eli pyrittäisiin saamaan aikaan sekametsiä.

    Tuo kasvun niukkuus on ristiriidassa, kun taannoin todettiin lapin metsien yllättäneen kasvullaan tutkijat.
    Itsellä ensin istutuksen jälkeen söyvät taimet myyrät. Kun taimikko kasvoi kuuset palellutti viime- ja sitä edellisenä vuonna halla. Männyt söivät hirvet. Eli taimivaihe on kyllä koettelemus…

    Kuitupuunkasvattaja 29.7.2016, 14:26

    Puun takaa kirjoitti:
    Osaran aukeita hakattiin kaikkiaan 20.000 hehtaaria ja puuta niistä saatiin 1,2 miljoonaa mottia, eli vain 60 mottia/ha.

    Taneli kirjoitti:
    Tuon Pudasjärven tapaamisen yhteydessä meille esiteltiin monia kuvioita, joista oli kaikkien toimenpiteitten tiedot tallessa.

    Sanokaapa, jotka tunnette Osaran aukkojen historiaa, että mitattiinko silloin koivua ja haapaa lainkaan poistumaan mukaan? Eli ovatko nuo esim. 60 m3/ha pelkkää havupuuta vai onko lehtipuukin mukana?

    Epäilys, ettei lehtipuuta aina edes laskettu johtuu sen silloisesta heikosta arvostuksesta. Pohjoisempana esim. isojen tekoaltaiden pohjiin jätettiin isot määrät lehtipuuta. Samoin Lapissa harrastettiin kai vielä 1960-luvun alussakin lehtipuiden vaijerikaatoa eli kahden pillarin väliin laitettiin esim. 50-100 m tukevaa vaijeria ja kaikelle mitä jäi väliin annettiin vaijeriraivuuta. Kuulemma tukkikokoista koivua meni nurin.

    Kaikkiaan aurauksella on turhan huono maine. Samaa asiaa voidaan hoitaa nyt mätästämällä. Omissa hoitokohteissa 25-45 vuotta auratut nuoret metsät ovat parhaasta päästä vaikka ovat olleet kuulemma aikoinaan paksukunttaisia tai hyvin tasaisia soistuvia kankaita. Samanlaisia soistuvia kankaita on menty myöhemmin äestämään ja kasvunäkymät ovat laihempia kuin auratuilla kuvioilla.

    A.Jalkanen 29.7.2016, 14:43

    Kuten edellä om kirjoitettu, syväaurauksesta ja äestyksestä olisi suotavaa siirtyä mätästykseen alavilla mailla. Joku pohjoisessa Suomessa asuva voisi kommentoida tuohon puulajikysymykseen, että tarjotaanko nykyisin jo vaihtoehtoja: männyn lisäksi kuusta ja lehtikuusta. Koivua ei tunnetusta syystä voida istuttaa pohjoisessakaan. Kuusesta pyrittiin aikoinaan eroon pohjoisessa, koska mäntyä pidettiin tuottavampana puulajina, eikä kuusen siementäkään ollut tarjolla riittävästi. Tilanne lienee nykyisin siemenhuollon suhteen jo parempi.

    Laitan tähän vielä lainauksen Petri Keto-Tokoin puulajidynamiikkaan liittyvästä kirjoituksesta (Suomen Luonto 9/2015). Siitä ilmenee merkittävä seikka: luonnontilaiset metsät ovat sekametsiä.

    ”Ilman metsäpaloja kehittyneissä kuusikoissa voi olla koivua 10-20 prosenttia tilavuudesta. Myös vanhoissa männiköissä on usein koivusekoitus. Puhtaat männiköt ovat seurausta usein toistuvista metsäpaloista. Suoaltaiden siitepölytytkimusten mukaan monet nykyisin kuusettomat mäntykankaat olivat sekametsää ennen kaskikauden alkamista.”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4